50 vuotta sitten: Oriveden uuden kirjaston vihkiäiset

vanha artikkeli, 50 vuotta sitten
Kansliapäällikkö Heikki Hosia, kunnanjohtaja Tapio Taivalaho ja kirjastonhoitaja Kyllikki Kuusela uudessa kirjastossa.

Viime sunnuntaina huhtikuun 12 päivänä oli Oriveden uuden kunnankirjaston vihkiäisjuhla Seurakuntakeskuksessa. Orkesteriyhdistyksen trion Korhonen – Liinamaa – Snellman esitysten jälkeen lausui kirjastolautakunnan puheenjohtaja lääninrovasti Jalmari Aarnio juhlavieraat tervetulleiksi. Puhuja mainitsi, että viime vuosi oli Oriveden Kirjastolaitokselle erittäin merkittävä. Kirjastolle saatiin uusi ajanmukainen huoneusto aivan kylän keskustasta, saatiin päätoiminen kirjastonhoitaja sekä kirjastoauto, joka tuli sivukirjastojen tilalle ja kuten sanottu, tämä valtava kehitys on tapahtunut yhden vuoden aikana.

Elämme nykyisin yhä parantuvien palvelusten aikaa, toivomme, että kirjasto osaltaan lisää niitä kuntalaisten keskuudessa ja Orivesi on myös kirjaston alalla päässyt moderniin palveluun, mainitsi puhuja lopuksi.

vanha artikkeli, Oriveden kirjasto
Lääninrovasti Jalmari Aarnio lausui kirjastojuhlan vieraat tervetulleiksi.

Opiskelija Ahti Honkasen lausuttua Jetvusenkon runoja kuultiin trion esityksiä.

Juhlaesitelmän piti kansliapäällikkö Heikki Hosia.

Hän sanoi, että uusi kirjastolaki on kehittänyt voimakkaasti maaseudun kirjastotointa. Vuonna 1961 säädetty uusi kirjastolaki on koitunut ennenkaikkea maalaiskuntien kirjastolaitoksen hyväksi, sillä kaupungeilla oli jo ennen lainuudistusta varaa käyttää enemmän veroäyrejä kirjastolaitokseensa. Maaseudun kirjastolaitoksen kehitys onkin 1960 luvulla voimakkaampaa kuin kaupunkikirjastojen.

Vuodesta 1960 valtion tuki kirjastoille nousi vuoteen 1968 mennessä runsaasta 800 000 markasta lähes 16 milj. markkaan eli lähes 20-kertaiseksi. Koko maan kirjastolaitoksen kokonaismenot kasvoivat vastaavana aikana 375 pros. ja maalaiskuntien kirjastojen kokonaismenot 456 pros. Maan kirjastolaitoksen kirjamäärä nousi tuona aikana kuudesta miljoonasta 11 miljoonaan kappaleeseen. Maaseudulla kirjojen määrä sekä lainaukset ovat kasvaneet jonkin verran nopeammin kuin kaupungeissa. Kotilainojen määrä oli vuonna 1968 27 miljoonaa. Tästä maaseudun osuus yli kymmenen miljoonaa. Lainausten kokonaiskasvu oli vuosina 1960-68 171 pros. Lainaajien määrä kasvoi vastaavana aikana 150 prosentilla ja viime vuonna ylitettiin jo 1,1 miljoonan lainaajan raja. Lainaajista oli vajaa puolet eli 517 000 maaseudulta.

Kirjastolaitoksesta onkin monin paikoin tullut paikkakunnan johtava kulttuuritoiminnan keskus. Klassillisesta lainausten hoidosta on siirrytty aktiiviseen tarjontaan. Kirjastojen, samoin kuin kaiken kulttuuritoiminnan olisikin päästävä irti olemassaolevista tarpeiden tyydyttämisestä. On synnytettävä kulttuurinälkä, on saatava ikään kuin tavaksi käydä kirjastossa, pistäytyä museossa ja varata kaupunkimatkalla aikaa teatteriin tai taidenäyttelyyn.

Yksilö ja yhteiskunta ovat vastakohtapari, jotka kohtaavat toisensa monilla elämän aloilla. Kirjastomaailmassa ne tapaavat toisensa rakentavassa mielessä. Mitä enemmän kirjasto palvelee yksilöä, sitä paremmin ja taajemmin se rakentaa myös yhteiskuntaa, totesi kansliapäällikkö Hosia lopuksi.

Kirjastoneuvos Mikko Mäkelä ja rouva Dagmar Mäntysaari jakoivat Suomen Kirjastoseuran hopeiset ansiomerkit 20 v. sivukirjastonhoitajina toimineille opettaja Eero Eerolalle ja opettaja Helmer Nevalle.

vanha artikkeli, Oriveden kirjasto, 50 vuotta sitten
Opettaja Eero Eerola sai Suomen Kirjastoseuran hopeisen ansiomerkin.

Vapaan sanan aikana sai Kirjasto vastaanottaa lukuisia onnitteluja. Oriveden kunnan onnittelut taiteilija Lauri Mäkisen ”Lukija” taulun kera toivat valtuuston puheenjohtaja K. R. Mäntysaari ja kunnanjohtaja Tapio Taivalaho, Suomen Kirjastoseuran kirjastoneuvos Mikko Mäkelä, Tampereen kaupungin kirjaston maisteri Telemäki tuoden lahjaksi kaupungin historian, Eräjärven kunnakirjaston mv. Eero Heikkilä ja rouva Liisa Kylänlahti, Juupajoen kirjaston urakoitsija Tauno Peltonen ja Längelmäen rouva Solveig Doktar ja Anneli Nikulainen. Myös Mäntän ja Kangasalan kirjastot esittivät onnittelunsa. KOP Oriveden konttorin puolesta toi kukkamaljakon kukkineen tuomari P. J. Mattila, ilmoittaen samalla, että maljakossa tulee tämän vuoden olemaan tuoreet kukkaset.

Lopuksi rouva Aarnio esitti kiitokset kirjastoa muistaneille sekä kiitti entisiä sivukirjastonhoitajia pitkäaikaisesta työstä kunnan kirjastolaitoksen hyväksi.

Kahvitarjoilun jälkeen siirtyivät vieraat tutustumaan kirjastoon ja kirjastoautoon.

vanha artikkeli, Oriveden kirjasto
Längelmäen kirjaston onnittelut esittivät Anneli Nikulainen ja Solveig Doktar.

 

Juttu on julkaistu Oriveden Sanomissa 16.4.1970. Se julkaistaan uudestaan juuri sellaisena kuin se on 50 vuotta sitten lehdessä ollut.

Leave a Comment