Pesukoneiden ja kuivausrummun tasainen hyrräys luo tilaan tunnistettavan äänimaiseman. Jasmine Ruotsalainen nostelee puhtaita lakanoita yksitellen syliinsä ja alkaa syöttää niitä tasaisesti mankelin kitaan.
– Ennen koronaepidemiaa keskiviikko oli viikon kiireisin päivä. Se on vakiintunut ravintoloiden pöytäliinojen pesupäiväksi, vieressä työskentelevä Marika Korkeela kertoo.
Tavallisena kesäkuisena viikkona Pesula Tip Topin tiloissa käsitellään noin 1 500 kiloa pyykkiä, mikä tarkoittaa 300–400 pyykkikiloa päivässä. Sama määrä tarkoittaa noin 21 tai 22 pyykkikoneellisen pyörittämistä päivän aikana.
Pesulan omistajan, Jose Ruotsalaisen mukaan virusepidemia on selvästi hiljentänyt kevään aikana pesulan toimintaan, eikä pyykkejä liiku samoissa määrin kuin yleensä.
– Meillä on asiakkaana todella paljon isoja ravintoloita sekä majoitus- ja juhlatiloja. Koronatilanne on kolahtanut isosti näihin yrityksiin.
Pientä piristymistä on kuitenkin ollut havaittavissa sen jälkeen, kun tieto ravintoloiden hallitusta avaamisesta kesäkuun alussa saavutti yrittäjät.
– Vielä ei ole ollut mitään merkittävää piikkiä. Monet ravintolat pesettivät liinansa ja työvaatteensa valmiiksi rajoitusten alkaessa.
Yritykset ja varsinkin ravintolat ovat tärkeä osa pesulan viikoittaista asiakaskuntaa.
– Liikevaihdollisesti yrityspuoli on isompi kuin yksityisten asiakkaiden osuus. Ravintolat ovat aivan oma segmenttinsä ja se osuus toiminnasta onkin kasvussa, Ruotsalainen kertoo.
Jose Ruotsalaisen pitää arkisin kiireisenä vuonna 2008 perustettu eristysfirma Tip Top Eristys, ja kolme vuotta nuoremman pesulayrityksen päivittäiset toiminnot ovat puolestaan Jasmine Ruotsalaisen ja Marika Korkeelan osaavissa käsissä.
– Olen ehkä pari kertaa täyttänyt pesukoneen ja hieman mankeloinut, mutta pääsääntöisesti pysyn paperitöiden parissa, Jose nauraa.
Kokenut silmäpari on työssä eduksi
Marika Korkeelan ja Jasmine Ruotsalaisen mukaan jokaiselle pesulan työntekijälle on muodostunut omat osaamisalueensa.
– Minä esimerkiksi silitän paljon, mutta Marika taas ei pidä siitä, Jasmine kertoo ja mainitsee hoitavansa myös asiakaspalvelua, myyntiä ja markkinointia sekä laativansa tarjouspyynnöt ja pesulapalvelusopimukset yrittäjien kanssa.
Korkeela on puolestaan mieltynyt niin sanottuihin haastaviin kohteisiin, joiden parissa täytyy katsoa ja kokeilla useampaa puhdistusniksiä.
– Lähes kymmenessä vuodessa silmä on harjaantunut. Nykyään tietää monesti pelkästään jo katsomalla, lähteekö jokin vaikea tahra kankaasta vai ei.
Puhdistuksen kannalta haasteellisimmat tahrat ovat öljy, steariini ja salaatinkastike.
– Punaviinitahrat ovat itse asiassa helpoimmasta päästä. Moni ajattelee, että ne ovat mahdottomia puhdistaa, Jasmine selvittää.
Tavanomaisten kohteiden, kuten verhojen, mattojen, liinavaatteiden ja juhlapukimien lisäksi pesulan henkilökunta on vuosien saatossa puhdistanut toinen toistaan yllättävimpiä kohteita.
Tähän mennessä erikoisimman pesulatyön tittelin naiset antaisivat ravintoloista pesuun saapuville kiinniommelluille kuulapusseille.
– Me kutsumme niitä hernepusseiksi, sillä pussien sisällä on jonkinlaisia kuulia. Kerralla pestäväksi niitä tulee parisenkymmentä. Emme tiedä, mihin niitä oikein käytetään ravintoloissa. Olemme jopa googlettaneet asiaa, mutta vastaus ei ole selvinnyt.
Puhdistusta puvuntakeista sisäverhoiluun
Perinteisten pesulapalveluiden lisäksi yrityksen tarjonta ulottuu nelipyöräisiin kulkupeleihin. Tip Top Ajoneuvopesussa autot lohtii kiiltäväksi Ari Blikst.
– Eipä tule mieleen toista pesulaa, jossa tehtäisiin myös autojen sisätilojen pesua. Lisäksi tarjoamme kovavahauksia, renkaanvaihtoja ja rengashotellipalvelua, Jose Ruotsalainen kertoo.
– On pesty rekkojen nuppeja, traktoreita ja veneitä. Meille pesetettäväksi tuodaan niin ikään luistimia, lasten rattaita ja turvaistumia, Korkeela luettelee ajoneuvopesun puolelle tuotuja puhdistuskohteita.
Pesulapalveluiden käyttö on yhä yleisempää
Alun perin idea pesulabisnekseen hyppäämisestä syntyi appivanhempien kanssa ruokapöydän ääressä käydystä keskustelusta.
– Hauskaa, kuinka tälle tielle on edes tullut päädyttyä. Meillä ei ollut mitään aikaisempaa kokemusta alasta. Alle kymmenessä vuodessa on tapahtunut melkoinen kehitys, Jose sanoo.
Aluksi pesula toimi noin 80 neliön kellaritilassa Oriveden keskustassa.
– Homma aloitettiin kahdella pesukoneella ja yhdellä kuivausrummulla. Paikalliselta pesulayrittäjältä Estolan Tarjalta kuultiin monia hyviä vinkkejä ja niksejä.
Parissa vuodessa toimitilojen seinät kasvoivat vastaan ja laajeneva yritys muutti isompiin tiloihin vanhalle meijerille. Nykyisissä tiloissaan pesula on toiminut nelisen vuotta.
Käytössä olevien neliömäärien lisäksi koneiden koot ovat vuosien kuluessa kolminkertaistuneet. Nyt pesulan tilat täyttää kolme isoa pesukonetta, pari kuivausrumpua, silitysasema, mattolinko, kaksi kuivaushuonetta sekä valtavan kokoinen mankeli.
Tällä hetkellä Tip Top on ainut Orivedellä toimiva pesula. Ruotsalaisen mukaan ala on kuitenkin kilpailtu, sillä Pirkanmaalla on monia pesulayrityksiä.
– Näkisin pesulapalveluiden käytön kasvavana trendinä. Ihmiset eivät samassa määrin jaksa pyykkäillä kotona, vaan yhä enemmän halutaan säästää aikaa ja vaivaa.
