Paljon puhutaan julkisuudessa siitä, kuinka Suomi keskittyy muutamaan kaupunkikeskukseen. Laaja yleinen mielipide on kaiketi sellainen, että maaseutu kaikkinensa autioituu.
Orivedellä ei ehkä ole osattu mieltää, kuulummeko taantuvaan maaseutuun vai Tampereen kaupunkikeskittymään. Onhan meillä asukkaiden määrä lievästi vähentynyt monena vuonna. Toki olemme saaneet enemmän muuttajia tänne kuin täältä pois.
Kampuksella pidetyssä aluekehityksen teemapäivässä saimme mieltä ylentäviä tutkimustietoja siitä, miten koko maassa taantuviksi sanotut alueet ja kasvavien kaupunkien alueet eivät olekaan sellaisia kuin tuon yleisen mielipiteen mukaan on ajateltavissa.
Suomessa ei ole pelkästään taantuvia maaseudun alueita ja kasvavia kaupunkialueita. Kasvu on tiedettyä yleisempää ja kasvuverkosto ulottuu läpi maan Etelä-Suomesta Lappiin asti. Väestöstä lähes 60 prosenttia ja työpaikoista yli 60 prosenttia sijaitsee kasvavilla alueilla.
Vastaavasti taantuminen on maamme aluerakenteessa aiemmin oletettua suppeampaa. Väestöstä ja työpaikoista vajaa neljännes on taantuvilla alueilla.
Näiden tietojen taustalla ovat Luonnonvarakeskuksen tutkimukset. Niitä tuossa Kampuksen teemapäivässä esitteli keskuksen tutkimusprofessori Hilkka Vihinen. Tutkimuksissa on otettu huomioon asumisen monipaikkaisuus ja kausiasuminen eli mökkeily.
Vihinen puhui juuri ihmisten monipaikkaisuudesta eli siitä kuinka väki muuttaa pitkiksikin ajoiksi kotikuntansa ulkopuolelle. Kesäasutuksen myötä kausiväestöä on Suomessa jopa 2,2 miljoonaa ihmistä. Heinäkuussa maaseudulla asuu puolitoista miljoonaa asukasta enemmän kuin tammikuussa. Tällaisia muuttajia Orivedelläkin on tuhansia. Ja varsin paljon he tuovat rahaa Oriveden paikallistalouteen.
On siis muistettava – niin meillä Orivedellä kuin koko maassakin – että alueiden käyttötapa muuttuu. Tämän myötä syntyy erilaisuutta ja monimuotoisuutta, jotka tuovat positiivisen mahdollisuuden myös maaseutualueille. Tämä mahdollisuus on otettava vastaan ja hyödynnettävä. Tämä mahdollisuus on otettava huomioon myös kunnan ja yksityisten palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa.
On sinänsä hyvä, että kausiasukkaat saavat käyttää kesäasuntonsa paikkakunnan terveyspalveluja ainakin ensiapuna. Ehkäpä sote-uudistuksen myötä tämäkin palvelu laajenee eikä terveyspalveluja antavan kunnan tarvitsisi enää laskuttaa asiakkaan kotikunnalta kuntaosuutta. Saataisiin siis yksinkertaistamista ja ajallistakin säästöä.
On sinänsä hyvä, että PIKI-kirjastot palvelevat kausiasukkaitakin kesäasunnon paikkakunnalla. Ja nopa-bussia voi Oriveden kesäasukaskin käyttää. Samalla on sitten pohdittava, mitä toimintoja ja palveluja kaikkinensa voidaan kausiasukkaille tarjota. Eikä tämä voi koskea vain julkisia toimijoita. Pohdittava on myös, miten kausiasukkaat voivat olla mukana toimintoja suunniteltaessa ja niistä päätettäessä.
Hyvinkin mielenkiintoinen tilastointia koskeva seikka nousi Kampuksen aluekehityspäivässä esille. Kysymys esitettiin, miksi meillä ihmisten kotikunta tilastoidaan vain vuoden ensimmäisen päivän mukaan. Tämähän merkitsee samalla sitä, että koko vuoden ajan kuntavero maksetaan tuohon kotikuntaan, vaikka käytännössä suuri osa vuodesta asuttaisiinkin muussa kunnassa.
Olisiko mahdollista muuttaa tilastointia, ja samalla muun muassa verotuksen ja palvelujen käytäntöjä, useamman kerran vuoden aikana muuttuvaksi. Kun vuoden alussa Tampereella asuva henkilö muuttaa toukokuun alussa kesäasunnolleen Orivedelle, hänestä tulisi orivesiläinen. Kun hän sitten lokakuun alusta muuttaa takaisin Tampereelle, hänestä tulisi tamperelainen.
Tuollaisella uudella tavalla tehdyllä tilastoinnilla päästäisiin eroon paljon puhetta aiheuttaneesta kaksoiskuntalaisuudesta ja kuntaveron siirtelystä kuntien kesken. Verot menisivät aina suoraan oikeaan kotikuntaan. Eiköhän tietotekniikka tällaisen mahdollistaisi. Vai mitä varten meillä jopa väsymiseen saakka puhutaan siitä digiloikasta?
Joka tapauksessa maaseudulla, jollaista Orivesikin on, on tulevaisuutta. Siihen on uskottava, sen puolesta on työtä tehtävä.
Reijo Kahelin
Oriveden kaupunginvaltuuston ja hallituksen jäsen
Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja
Kaupungin kehittämistoimikunnan puheenjohtaja
