Yksi Oriveden keskustan kiintopisteistä, koru- ja kelloliike Kultajuvonen lopettaa toimintansa vuoden päättyessä. Kun yrittäjät Sinikka ja Kalervo Juvonen eivät ole löytäneet liikkeelle ostajaa, nyt on aika siirtyä eläkepäivien viettoon.
– Aloimme etsiä toiminnallemme ostajaa reilu vuosi sitten. Yksi ainoa kyselijä on käynyt, ja hänkin olisi ostanut vain liiketilan. Siihen oli pakko vain sanoa, että en uskalla myydä kun se ei ole oma, Kalervo Juvonen kertoo verkalleen, hiukan hymyssä suin.
– Korona ratkaisi lopullisesti sen, että nyt tämä vaihe elämästämme päättyy. Kun vietimme kolme kuukautta kotona, tuskin enää muistin, missä olen töissä.
Kevään pahin korona-aika tarkoitti sitä, että Juvoset pysyttelivät tiiviisti kotonaan. Liike oli suljettuna, mutta ovessa oli puhelinnumero, johon asiakkaat saivat soittaa. Kalervo poikkesi välillä luovuttamassa asiakkaalle korjatun kellon tai korun.
Oman yritystoiminnan lopettaminen tavalla tai toisella oli suunnitelmissa jo ennen koronaepidemiaakin. Tuotteiden loppuunmyynti alkoi jo alkuvuodesta ja se jatkuu edelleen. Hyllyillä ja vitriineissä riittää vielä myytävää.
– Avasimme liikkeen ensimmäisenä hääpäivänämme 53 vuotta sitten, tuossa ihan Keskustien varressa. Silloin tässä kohtaa oli ensin vanhempi rakennus. Tähän nykyiseen taloon muutimme reilut 40 vuotta sitten, heti kun se valmistui.
Oriveden keskusta oli 1960-luvun lopulla melko hiljainen kylä. Silti siellä oli Juvosten tulon jälkeen neljä kello- ja kultasepänliikettä.
– Ei täällä mitenkään vilkasta ollut. Soratie meni tuosta keskeltä kylää, siinä oli se tärkein, Kalervo muistelee.
– Myöhemmin tänne perustettiin paljon pikkukauppoja, ja ne ovat vähitellen kadonneet yksi toisensa jälkeen. Nyt on enää kukkakauppoja ja ravintoloita jäljellä.
Liikkeen elämä oli vilkkainta lähemmäs kymmenen vuotta sitten. Silloin riitti hyvin asiakkaita, niin että Juvoset palkkasivat joulumyynteihin jopa kolmekin työntekijää.
– Nyt moni hyvä asiakas on jo kuollut. Verkkokauppa on vienyt viime vuosina paljon asiakkaita, ja nyt sitten korona teki sen, että me emme jaksa jatkaa enää pidempään.
Vaikka liikkeen vahvin kulta-aika onkin jo takana, Kalervo uskoo, että toiminta voisi olla edelleen mielekästä ja kannattavaa.
– Asiakkaita käy Luopioisista, Jämsästä ja Keuruun suunnalta, koska moni alan liike on lopettanut. Tässä pitäisi vain olla sellainen yrittäjä, joka osaa korjata kelloja, sormuksia ja koruja.
Koska ostajaa ei ole löytynyt, Juvoset myyvät tuotteita alennuksella viimeiseen aukiolopäivään asti. Sen jälkeen on selvitettävä, mihin loput tavarat menevät. Jatkajan ilmaantuminen olisi ollut monella tavalla helpompi vaihtoehto.
Kalervo olisi kokenut muutenkin mukavana asiana sen, että liikkeellä olisi ollut vielä jatkuvuutta. Myymälä sijaitsee keskellä kylää näkyvällä paikalla. Siinä olisi hyvät lähtöasetelmat uudellekin yrittäjälle.
Kalervo on varma siitä, että hänelle ei tule ikävä myyntitiskin taakse.
– Kyllä tätä on ollut jo ihan riittävästi. Odotan jo kovasti, että pääsen tästä vapaalle ja linnunpönttöjä korjailemaan.
Sinikan mieli hiukan herkistyy, kun hän miettii tuntojaan näin työelämänsä viimeisinä viikkoina.
– Tätä paikkaa en varmaankaan jää kaipaamaan, mutta kaikkia ihania asiakkaitamme tulee varmasti ikävä. On niin monia hyviä tuttuja, joiden kanssa olen saanut jutella kaikesta mahdollisesta.
– Nyt tämä vähän itkettää, mutta varmasti elämä tästä vielä iloksikin kääntyy.
