Oriveden kunnan virastot sekä muutamat Orivedellä toimivat valtion virastot ja toimipaikat keskittyvät vuoteen 1973 mennessä saman talon, Oriveden kunnan virastotalon katon alle. Paremminkin voidaan puhua kattojen, sillä talokompleksilla on kaksi osaa, joita yhdistää käytävä-työhuonenivel. Vuosikausia kaavailtu virastotaloasia päättyi kunnanvirastotaloratkaisuun, – valtiolta kun ei nytkään riittänyt varoja oman vastaavan talonsa rakentamiseen Orivedelle.
Aivan kaikki valtion Orivedellä toimivat virastot tai toimipisteet eivät mahdu syksyllä tähän rakennukseen. Niin ikään jäänee kunnankirjasto nykyiseen paikkaansa, joskin ääniä on kuulunut sen sijoittamisesta jollakin tavoin virastotalon yhteyteen. Nykyiset kirjaston tilat ovat kuitenkin avarat, vuokra-aikaa on vielä runsaasti jäljellä, ja eräät kunnallistalouspiirit pitävät jopa vuokraussysteemiä joissakin tapauksissa omia tiloja edullisempana ratkaisuna.
Liian varhain ei Oriveden kunta uutta kunnantaloaan, virastotaloa suinkaan saa, ja tilojen puute ja epämukavuus onkin havaittu jo monta vuotta sitten. Kunnanvaltuustokin pääsee istumaan kunnallishallinnon keskuspaikkaan, jossa myös on jonkin verran tiloja. Taloon muuttavat lisäksi posti ja teletoimi, Oriveden seudun pitäjien verotoimisto, työnvälitys ja poliisi. Työnvälitystä lukuunottamatta on kaikilla mainituilla hallinto- ja palveluelimillä ollut tilanpuutetta; vaikeimmissa oloissa näistä työskentelee kenties poliisi. Kaksoislaatikkomainen virastotalo tuo uuden, edustavan lisän Oriveden kirkonkylän kaupunkilaistuvaan kuvaan.
Kokoa 13 500 m³ – kustannukset 2,5 Mmk
Kunta pyysi kolmelta tunnetulta suunnittelijalta ehdotukset virastotaloksi. Suomen Kunnallisliiton (ent. Maalaiskuntien Liitto) asiantuntijat, kuten myös kunnan asettama virastotalotoimikunta päätyivät rakennusarkkitehti Mikko Lintulan ehdotukseen. Puutteena pidettiin sitä, ettei missään ehdotuksessa kyetty osoittamaan kunnankirjastolle onnistunutta ratkaisua. Kunnallisliitto kehoittaakin lausunnossaan tutkimaan tätä puolta ennen lopullisten suunnitelmien laatimista.
Uusi talo sijoitetaan nykyisen kunnantalon ja BP-huoltamon väliselle pellolle siten, että vanhaa taloa voidaan käyttää uuden valmistumiseen. Pääsisäänkäynti on keskeltä ”laatikoiden” yhdysnivelestä, – puhdaspiirteinen julkisivu on kirkon suuntaan, nykyiseen pihaan.
Kirkonpuoleisen, eteläisen siiven ensimmäistä varsinaista kerrosta hallitsee verotoimisto, joka saa 461 m² tilaa, ja 2. kerroksessa ovat kunnanviraston pääosat (931 m²). Pohjoissiiven 1. kerroksen Teerijoenpuoleiseen osaan sijoittuu posti, kerroksen toiseen päähän poliisi, mutta poliisin paikallishallinnon tärkeimmät huoneet, mm. nimismiehen ja apulaisnimismiehen, kahden ylikonstaapelin huoneet, kanslia, ovat saman rakennusosan toisessa kerroksessa, missä on myös tele-puolen toimisto ja käyttöneuvontatiloja.
Kun kellarikerroksessa on hyvää tilaa, saakin kunta käyttöönsä kaikkiaan 1671, verotoimisto 528, työnvälitys 80, posti ja teletoimi 1 152 ja poliisi 780 m². Eteläisen siiven kellaritila jää reserviksi, mutta sinne voidaan sijoittaa esim. edustussauna, jota on kovin kaivattu isossa kylässä.
Kokonaistilavuus on 13 350 m³, kerrosala on runsaat 3000 m², kustannusarvio suunnittelijan mukaan n. 2,5 Mmk. Rakentamisella on kiire, sillä valtionvirastot muuttavat vuokrasopimusten mukaan taloon jo vuoden 1973 alussa.
Juttu on julkaistu Oriveden Sanomissa 25.2.1971. Se julkaistaan uudestaan juuri sellaisena kuin se on 50 vuotta sitten lehdessä ollut.
