Maapallon ilmakehän muutos on ollut historiallisen ajan kuluessa vaihteleva. Siinä oli esimeriksi keskiajan lämmin jakso ja sen jälkeen pieni jääkausi. Sen aikana kerrotaan toripäiviä pidetyn Lontoossa Thamesin jäällä ja jäätyneiden Tanskan salmien yli Ruotsin kuningas marssitti joukkojaan Kööpenhaminaa uhkaamaan.
Sen jälkeen on ilmasto onneksemme lämmennyt tasaista vauhtia. Meteorologiassa ilmaston trendit kuvataan 30 vuoden liukuvina keskiarvoina. Näissä kuvauksissa sään vaihtelut näy.
Ilmaston lämpeneminen johtuu hiilidioksidista. Sitä tulee monista lähteistä, joista ihmisen toiminta on päätelty merkittävimmäksi. Tämän lisäksi tulivuoret syytävät ilmakehään tuhkaa sekä hiili- ja rikkidioksidia.
Suurimmaksi saastuttajaksi on valittu liikenne. Se on helppo valinta, sillä ihmiset liikkuvat konevoimalla. Autojen päästöt eivät kohoa korkeuksiin, vaan ne sekoittuvat ilmakehän alaosiin ja muodostavat hengitysilmaan saastetta. Lämmittäminen kivihiilellä ja varsinkin turpeella Suomessa tuottaa hiilidioksidia. Siitä syystä niiden savupiiput ovat korkeita. Siten niiden kaasut eivät sekoitu hengitysilmaan.
Mistä syntyy kriisi? Pari vuosikymmentä sitten suuret amerikkalaiset tiedotuskanavat antoivat tiedotteita, joiden mukaan jäätiköt sulavat ja aiheuttavat meren pinnan nousu. Uutisiin liitettiin kuvio, jossa näkyi Lontoon Big Benin taululla veden loisketta. Näillä väärillä kuvilla on luotu sellainen käsitys, että maapallon asutut alueet jäävät veden alla sadassa vuodessa.
Nyt noista uutisista on kulut pari vuosikymmentä eikä yksikään rannikon kaupunki ole hukkumassa. Malediivit ovat saaneet tässä maailman sympatian, sillä sen arvellaan hukkuvan ensimmäisenä. Todellisuudessa siellä ei ole kysymys veden nousun aiheuttamasta vaarasta, vaan siellä merenalainen kallioperä on painumassa.
Nykyisen nopean tiedonvälityksen aikana raflaavat uutiset ovat jääneet jäytämään ihmisten mieliä. Siitä on peräisin sana ilmastokriisi.
Eelis Pulkkinen
