”Suutarien yliopisto”, vuonna 1898 ensimmäiset kengät valmistanut Korkeakosken Kenkätehdas elää vireätä kehityksen ja uudistumisen kautta. Perinteinen nahkakenkä on saanut rinnalleen puupopon, ns. hollannikkaan, terveys- ja käyttöavokkaan, jota viedään Ison veden taakse jenkeille, mutta yhtä lailla Länsi-Saksaan ja Pohjoismaihin. Kokonaan toisenlainen tuotantolinja on nahkavaateala, joka on päässyt mukavaan vauhtiin. Ja sittenhän Korkeakoskella valmistetaan koko Aaltos-yhtymän kenkälestitarve. Ja se ei ole vähäinen: kyseessä kun on alan suur-yhtym ja suurin teollisuus.
Edvard Walleniuksen oppi on kantanut oivaa satoa, ja nyt ovat kolmannen, elleivät peräti neljännen polven tikkaajat, pumpsaajat, leikkurit, eteen- ja taaksevetäjät – ja muut taitajat – Korkeakoskella nahkarummuillaan ja koneittensa ääressä.
Alunperin asuivat useimmat omissa mökeissään ja kotitaloissaan. Pitkään majaili noin 40 perhekuntaa ja itsellistä kuulussa ”Yöjunassa”, joka kuitenkin taannoin paloi. Ja se oli vahinko. Vuosikymmenien aikana ovat monet perheet rakentaneet oman talon, mutta valtaosa on asunut tehdasyhtiön kiinteistöissä.
Kaksi rivitaloa
Asuntopulaa on Korkeakosken yhdyskuntakin potenut viime aikoina. Tämä on haitannut jonkin verran tehtaan toimintaa, sillä varsinkin pienasuntoja on yksinäisille ollut kitsaasti saatavilla. Tällä erää on kuitenkin tasapaino. Pulma on ratkeamassa kun tehdas rakentaa kaksi omaa rivitaloa ja kunnostaa samaan aikaan vanhoja kiinteistöjä.
Vanhojen talojen saneeraaminen jatkuu tämänkin jälkeen, ja tällä tavoin saamme muutamia kymmeniä uusia tai uusittuja asuntoja, joista osa yksinäisille työntekijöillemme. Tämän rakennustuotannon alkamisen määräsi tehdaskylän vesi- ja viemäröintitöiden aikataulu, toinen saneerausvaihe riippuu lähinnä näiden töiden ulottamisesta uudelle kiinteistöjemme saneerausalueelle, kertoo Korkeakosken Kenkätehtaan isännöitsijä Kunto Palve.
– Lähipäivinä ratkeaa kahden rivitalomme urakkatarjousten kohtalo. Talot on piirtänyt ins. Pentti Hotinen. Niissä on yht. 20 asuntoa, joista 12 on tarkoitettu perheille. Puolittain kivirakenteiset talot nousevat kesän aikana tehtaan lähelle pellolle, maantien ja rautatien väliselle alueelle. Niiden yhteinen tilavuus on 2.700 m³. Marraskuun alussa viimeistään muuttavat niihin asukkaat, uudistettuihin vanhoihin kiinteistöihin alkusyksyllä.
Kuivaamoa avarretaan
– Aaltos-yhtymä tarvitsee paljon puulestejä ja siten raakapuuta, lähinnä pyökkiä. Sen valtaosa tuodaan Ranskasta. Korkeakoskella on varsin kookas puunjalostuspuolen kuivaamorakennus, mutta tuotannon ja voimakkaan kasvun myötä se on käymässä ahtaaksi. Se saakin lisätilaa syksyyn mennessä 1.150 m³. Tähän sisältyy työsalin uutta tilaa.
Korkeakosken Kenkätehtaan seuraava laajennusvaihe on vuorossa ensi vuonna, joten työnäkymät ovat lupaavat. Tällä erää on tehtaan palkkalistoilla 225 työntekijää ja toimihenkilöä. Asuntotuotantoon ei tehdasyhtiö saa julkisia varoja, kun Juupajoki on varakkaan kunnan ”kirjoissa”, veröäyri on huokea.
Juttu on julkaistu Oriveden Sanomissa 6.5.1971. Se julkaistaan uudestaan juuri sellaisena kuin se on 50 vuotta sitten lehdessä ollut.
