Käkisalmella oleva Valamon luostarin podvori (sivuluostari) on kokenut kolmen viime vuosikymmenen aina täydellisen muutoksen. Laatokan Valamon jälleenrakentajiin kuulunut isä Fotij aloitti sivuluostarin kunnianpalautuksen ja kunnostamisen vuonna 1991. Lujan ja määrätietoisen työn tuloksena koko kaupunkiluostarin alue kukoistaa, vuonna 1894 valmistunut Kaikkien Pyhien kirkko on palautettu loistoonsa, hautausmaa on siivottu ja kaunistettu sekä alueelle on noussut suuri Kristuksen syntymän kirkko ja veljestön keljasto. Sydämensä ortodoksiselle kirkolle antanut ja itseänsä säästämättä podvorin hyväksi toiminutta igumeni Fotijia odottaa tyly ”Venäjän ortodoksisen kirkon kiitos”. Viipurin ja Käkisalmen piispa Ignatij on häätämässä kylmästi isä Fotijin ja 7-jäsenisen veljestön heille rakkaasta Jumalan puutarhasta.
– Lamaannuttavan surun ja käsittämättömän mielivallan sekä kirkkoon sotketun ruman politiikan synkistämä keskiviikko, luonnehtivat suomalaiset Käkisalmen kaupunkiluostarin pitkäaikaiset ystävät tapahtumia, joista he kuulivat torstaina 27. toukokuuta.
Renessanssin kokeneesta Valamon luostarin Käkisalmen podvorista on tullut viime vuosina suomalaisten ortodoksien arvostama pyhiinvaelluskohde. Podvorin sydämenä on vuonna 1894 käyttöön otettu Kaikkien Pyhien kirkko, joka on entisöity alkuperäiseen loistoonsa. Vuosina 2001-2010 sivuluostari on rakentanut uljaan punatiilisen katedraalin, joka on pyhitetty Kristuksen syntymälle. Alueella on lisäksi muutama vuosi sitten valmistunut uusi keljasto.
Suomalaiset ortodoksit saivat muutama vuosi sitten uuden pyhän, kun igumeni Fotij teki perusteellisen pohjatyön pappismarttyyri Kristoforin (1885-1938) kanonisoimiseksi Venäjän ortodoksisessa kirkossa. Kristofor toimi aikanaan pappina Käkisalmella. Kristofor oli suomalaissyntyinen.
Igumeni Fotij on arvostettu esitelmöitsijä, joka on käynyt muun muassa Helsingissä luennoimassa pyhän Kristoforin elämäkerrasta.
Suomalaiset ovat seuranneet kiitollisuudella igumeni Fotijin vuosikymmenistä työtä, sillä hän on suurena hengen miehenä toiminut myös kansan sivistyksen parissa. Käkisalmen kaupunkiluostarilla on paikallisesti erittäin arvostettu oma koulu, jonka toimintaa monet suomalaiset ovat aineellisesti tukeneet.
– Igumeni Fotij on sivistynyt ja lämminsydäminen Suomen-ystävä, joka on pitänyt aktiivisesti yhteyksiä maahamme. Meillä on ollut Kannaksella turvallinen paikka, jossa olemme voineet vierailla tervetulleina kotiseutu- ja seurakuntaretkillä, suomalaisystävät kiittelevät.
”Rukoilemme, että Jumala ei anna vääryyden tapahtua”
Igumeni Fotij ja veljestö ovat palauttaneet Käkisalmen podvorin hengellisen elämän erittäin vireäksi. Sivuluostari kerää päivittäin palveluksiinsa suuret rukoilijoiden ja hiljentyjien joukot.
Käkisalmen kaupunkiluostarilla on oma seurakunta, johon kuuluu runsaat 200 toimeliasta jäsentä. Seudun asukkaat hakeutuvat aktiivisesti sivuluostarin helmoihin. Kirkkoon liittämiset, avioliittoon vihkimisen ja kasteen sakramentit sekä hautaan siunaamiset ovat viikottaisia perhetapahtumia. Seurakunta on elävä.
Igumeni Fotij nauttii hyvin laajaa arvostusta alueella.
Igumeni Fotijin johdolla Karjalan kannakselle on rakennettu seitsemän täysin uutta kirkkoa. Käkisalmen kaupunkiluostari on kuitenkin menettänyt niistä kaksi muutama vuosi sitten Viipurin ja Käkisalmen piispa Ignatijille, jonka suunnitelmissa on ollut kaapata kaikki kirkot itselleen. Surullisinta on se, että Ignatijin haltuun joutuneet kirkot jumalanpalveluselämineen ovat passivoituneet.
Käkisalmen podvorin seurakuntalaiset ovat lähettäneet WhatsAppin välityksellä avunpyyntöjä, joissa he pyytävät, että muiden muassa me suomalaiset ortodoksit vetoaisimme Venäjän ortodoksisen kirkon patriarkka Kirilliin, jotta hän kumoaisi piispa Ignatijin toimet, joita käkisalmelaiset pitävät epäreiluina ja tylyinä. Monet käkisalmelaiset kertovat viesteissään pelkäävänsä, että heille rakas seurakunta kuihtuu.
2. kesäkuuta tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun igumeni Fotij tuli Laatokan Valamosta Käkisalmen podvoriin aloittaen sen jälleenrakentamisen. Igumeni Fotij on yksi niistä kuudesta Laatokan Valamon urheista jälleenrakentajamunkeista, jotka aloittivat lähes mahdottomalta tuntuneen urakkansa vuonna 1989.
Käkisalmen sivuluostari oli tuolloin vuonna 1991 sekasortoinen ja ruma kaatopaikka. Hautausmaa oli häpäisty. Kirkko oli turmeltu. Muiden muassa Suomen ja Helsingin arkkipiispa Leo osallistui tuolloin talkoisiin, joilla alennustilaan joutunutta luostarialuetta raikottiin ja siivottiin.
Igumeni Fotij täyttää 60 vuotta 18. elokuuta.
– Olen elänyt puolet elämästäni Käkisalmessa, igumeni Fotij sanoo.
– Seurakuntalaisemme rukoilevat koko ajan, että Jumala estäisi vääryyden toteutumisen. Luotamme Jumalan johdatukseen ja viisauteen, että oikeus voittaa ja vääryydet tulevat julki, igumeni Fotij toteaa tyynesti.
Myös igumeni Fotij odottaa nyt, että oikeus voittaisi, ja että hän sekä veljestö saisivat jatkaa rauhassa työtään.
Viipurin ja Käkisalmen piispa Ignatij on samanaikaisesti häätämässä myös sisariston Plodovojen skiitasta. Se on syntynyt ja voimistunut eläväksi hengelliseksi yhteisöksi Käkisalmen podvorin tuella.
Valamon luostarin Käkisalmen podvori ylläpitää arvostettua koulua, jossa on noin sata oppilasta. Myös koulun tulevaisuus on nyt epävarma. Pelkona on, että koulu sulkee ovensa, ja sen opettajat joutuvat työttömiksi. Tämä koulu on täysimittainen peruskoulu, josta on pääsy korkeakouluopintoihin. Koulu on kerännyt opiskelijansa laajan Venäjän eri puolilta.
Podvorilla on myös maatila, jonka ansiosta sivuluostari on varsin omavarainen.
Piispa Ignatij perustaa tekonsa väärään opetukseen
Piispa Ignatij on kertonut perusteluikseen, että igumeni Fotij ja veljestö olisivat opettaneet jumalanpalveluksissa väärää julistusta.
Piispa Ignatijin mukaan podvori ei ole aktiivisesti luonut suhteita häneen.
Igumeni Fotij suree sitä, että hänestä on välitetty suoranaisia solvauksia ja vääriä todistuksia patriarkka Kirillille.
MATTI PULKKINEN
