Ensi sunnuntai puhuu meille apostoleista. Heistä, jotka Jeesus kutsui seuraamaan itseään ja jotka muodostivat opetuslasten sisäpiirin. He saivat jo Jeesuksen eläessä tehdä hänen nimessään ihmeitä ja Jumalan työtä. Ja kuten kuka tahansa välillä epäonnistuivat siinä näyttävästi ja joutuivat kutsumaan Jeesusta apuun.
Samat kaverit myöhemmin piiloutuivat maailmalta, kunnes saivat Pyhän Hengen kautta rohkeuden lähteä levittämään evankeliumia. Heidät on nyt nostettu meille esimerkiksi, mitä on olla kristitty ja olla kuuliainen Jeesukselle ja seurata häntä. On siis syytä tarkastella, millaisia nämä esimerkit oikein ovat.
Apostoleista ensimmäisenä mieleen nousevat Pietari ja Paavali. Pietarista muistamme hänen kolmesti kieltäneen Jeesuksen vaikka oli kuinka uhonnut aina olla tämän rinnalla. Uho ei ollut turhaa, sillä iskihän hän miekalla niitä, jotka olivat tulleet Jeesusta vangitsemaan, mutta siihen, että Pietari nöyrästi olisi mennyt ristille oli vielä pitkä matka.
Paavali taas aloitti kristittyjen vainoajana, eikä kuulunut apostoleihin laisinkaan. Hänestä tuli vasta myöhemmin ylimääräinen apostoli ja toimi pääsääntöisesti muiden kuin juutalaisten keskuudessa. Hän oli kiivas ja liioittelija. Kaikessa suurin ja kaikessa pienin. Riidoissa milloin kenenkin kanssa.
Nämä kaksi apostolia ottivat myös yhteen keskenään. Edes he, jotka tunsivat suurinta kutsumusta eivät olleet aina yhtä mieltä mitä on olla kristitty.
Yhä tänä päivänä kristuksen kirkossa voidaan nähdä miten Paavali ja Pietari ottavat yhteen tai heitä asetellaan vastakkain. Uskoon värikkäästi tulleet kuten Paavali tai lähes koko elämänsä Jeesuksen seuraan kasvaneet kuten Pietari. Ne, jotka haluavat pitää seurakunnan suljettuna ja oman ryhmänsä asian, kuten Pietari, tai ne, jotka kutsuvat kaikkia, kuten Paavali.
Mekin olemme monessa eri mieltä kuten apostolit. Mekin saatamme omassa jääräpäisyydessämme asettua napit vastakkain. Mutta kuten nämä kaksi apostolia, mekin saamme yhdessä rukoillen etsiä viisautta. Sillä ainoastaan toisiamme kuuntelemalla ja erilaisia näkökulmia sietämällä, kyselemälle, koettelemalla ja rukoilemalla näemme missä on Jumalan tahto.
Meille siis suurin esimerkki on siinä, että olemme erilaisia sekä epätäydellisiä, mutta saamme aina etsiä yhdessä totuutta ja viisautta.
Henrik Pääkkönen
vs. seurakuntapastori
