Anna Wiegand o.s. Eskola osallistuu etätapaamiseemme kotoaan puolen tunnin ajomatkan päässä Zürichista. Aamu on alkanut tänäänkin koronatestillä. Niitä on edessä vielä kaksi ennen maanantai-iltaa, jolloin Anna Wiegand lentää Pekingin olympialaisiin tuomaroimaan naisten jääkiekkoa.
– Olen nyt omaehtoisessa kuplassa kotona. En käy edes kaupassa. Muiden kisoihin lähtevien tuomareiden kanssa olemme palaveeranneet etänä, hän kertoo.
Pekingin kisat ovat Wiegandille jo uran toiset olympialaiset. Ensimmäistä kertaa hän oli mukana Sotshissa vuonna 2014. Vuoden 2018 kisoista hän oli pois odottaessaan esikoistaan.
– Ensimmäisiin kisoihini lähdin ehkä vähän naiivistikin asenteella, että onpas kiva olla täällä.
Sotshissa hän muistelee päässeensä seuraamaan myös muita lajeja, tapaamaan urheilijoita ja hengailemaan kisakylässä.
– Valitettavasti koronan takia nyt tuntuu siltä, että olen lähdössä kisoihin ”vaan” viheltämään pelejä. Elämme tarkassa kuplassa sielläkin. Ilman koronaa Sotshin kaltainen wau varmasti tulisi.
Fiilikset ovat odottavat senkin takia, että Pekingistä tulevat tiedot ja ohjeistukset muuttuvat alati. Naisten ensimmäinen peli pelataan 3. helmikuuta, mutta vasta paikan päällä selviää, kuka mitäkin pelejä viheltää. Naisten otteluita tuomitsee yhteensä 12 päätuomaria ja kymmenen linjatuomaria. Arvokisoissa naiset tuomitsevat naisten pelit ja miehet miesten.
– Mutta onhan olympialaisissa silti kyse paljon jostain isommasta kuin lätkästä.
Oikotietä ei ole
Pääsy olympialaisiin ei ole mikään läpihuutojuttu.
Kotimaassaan Sveitsissä Anna Wiegand viheltää Suomen Mestikseen verrattavan sarjan miesten pelejä. Tuomaroitavaa on viikossa parista kolmeen peliä.
Naisten jääkiekon MM-kisoja hän on viheltänyt viidet, ja MM-finaaleja kolmet.
Viime elokuussa hän tuomaroi naisten MM-finaalin Galgaryssa, josta tuomareita rankattiin olympiakarsintoihin.
– Karsintoihin kuuluu fysiikkatestejä ja ryhmädynamiikkaa mittaavia testejä.
Olympiakarsintaturnauksen ottelut Anna Wiegand vihelsi Saksassa. Tuomarivalvojat seuraavat työskentelyä tarkasti.
– Arvokisavalinnat ovat aina pitkiä prosesseja. Ne vaativat itseltäkin pitkää pinnaa, sillä oikoteitä ei ole. Näytöt on annettava, ja kovaa itsekuria tämä vaatii.
Anna Wiegand antaa esimerkin tilanteesta, jossa itsekuria kysytään erityisesti.
– Kun olen saanut lapset illalla nukkumaan, sen sijaan, että ottaisin sohvalle teen ja suklaakeksin, hyppään kuntopyörän selkään ja nostan puntteja.
Vielä tämä kausi
Arki kaksilapsisessa perheessä, jossa myös puoliso Marc on ammattituomari, on miltei Exceliin kirjattua. Molempien vanhempien on saatava tehdä treeninsä kotitöiden ja lastenhoidon ohella. Perheen esikoinen Venla on kolmevuotias ja Ilvi puolitoista.
– Onneksi Marcin lähellä asuvat vanhemmat auttavat mielellään, koska vastaan tulee iltoja, jolloin molemmat olemme viheltämässä.
Anna Wiegand myöntää, että paketti on lasten kanssa niin vaikea pitää koossa, että hän ripustaa pillin ja luistimet naulaan tämän kauden päätteeksi.
– Ammattituomarina toimiminen vaatii paljon. Lisäksi tässä on tietty ammattiylpeys. En kehtaisi mennä jäälle surffailemaan, vaan minun on oltava huippukunnossa.
Miten sinusta alun perin tuli jääkiekkotuomari?
– Lukion jälkeen lähdin opiskelemaan Vierumäelle kansainvälistä liikunnanohjaajan ja valmentajan tutkintoa. Tähän kuului vuoden työharjoittelu, jota lähdin suorittamaan Sveitsiin. Kämppikseni oli erotuomari ja houkutteli minut mukaan, sillä näki potentiaalia ennen kaikkea vahvassa luistelussani.
Ensin Anna Wiegand vähän nikotteli kämppiksen ehdotukselle, mutta jälkeenpäin on todettava:
– Onneksi menin!
Jo kouluaikoinaan Orivedellä Anna pelasi veljiensä tapaan Fortunassa jääkiekkoa. Myös Sveitsiin lähdettyään – ja sinne rakastumisen myötä myös jäätyään – hän kiekkoili siellä useamman kauden. Lisäksi hän työskenteli kansainvälisen jääkiekkoliiton projekteissa.
Syntynyt päätuomariksi
Tuomariura on edennyt nousujohteisesti alemmista liigoista jatkuvasti eteenpäin ensin kansalliselle tasolle ja sieltä kansainvälisiin peleihin ja turnauksiin.
– Tuomarivalvojat arvioivat työskentelyämme, ja näyttöjen perusteella oma lajiliittoni eli Sveitsin jääkiekkoliitto ilmoitti minut aikanaan kansainväliseksi tuomariksi.
Tätä ennen oli vuosi kerrallaan edettävä rankingissa. Anna Wiegandkin kävi tuomaroimassa ensimmäiset kansainväliset pelinsä muun muassa Koreassa ja Turkissa.
Alkuun on tehtävä sekä pää- että linjatuomarin hommia. Lopulliseen suuntautumiseen vaikuttavat sekä omat tavoitteet että tuomarivalvojien palautteet.
– Eivätköhän ne kolme veljeä ole syypää siihen, että minusta tuli juuri päätuomari, Anna Wiegand nauraa.
Nelilapsisen perheen esikoisena Anna on ollut pienestä pitäen mielellään se tyyppi, joka on ottanut ohjat käsiinsä.
– Minulla on ollut halua ja valmiutta kantaa vastuuta, eikä minua erityisemmin jännitä esiintyä tai olla ihmisten edessä.
Sen lisäksi, että päätuomarilla on vastuu koko pelistä, hän tekee jäähypäätökset ja ratkoo maalitilanteet. Linjurit hoitavat linjat ja pelaajien kontrolloinnin.
”Olen tuomari, en naistuomari”
Anna Wiegand kertoo törmäävänsä usein kysymykseen naistuomareihin suhtautumisesta.
– Olen tuomari, en naistuomari, hän napauttaa.
– Teen tätä rakkaudesta lajiin, ja henkilökohtaisesti minulle on ihan yksi hailea, mitä miehet työni tekemisestä ajattelevat, hän jatkaa.
Tytöttelyyn hän on törmännyt ennemminkin valmentajien suulla kuin pelaajien.
– Mitä korkeammalle tasolle olen päässyt, sitä vähemmän tytöttelyä on. Ammattipelaajilla on isot panokset peleissä, joten ei siellä kukaan tytöttele. Päinvastoin, minulle saatetaan nostaa hattua ja todeta, että hei vitsi, wau.
Alkuun Anna Wiegand saattoi luoda itse itselleen paineita virheettömästä tuomaroinnista. Sittemmin hän on opetellut ajattelemaan toisin.
– Virheitä tulee joka pelissä, eikä täydellistä peliä ole vielä tullutkaan. Viehätys onkin siinä, että joka tilanteessa pystyy kehittymään.
Sitä hän ei kuitenkaan kiellä, etteivätkö isot ottelut jännittäisi.
– Ensimmäiset pelit uudessa liigassa ja finaalipelit ovat jännittäneet, mutteivät yksittäiset päätökset jännitä. Se on se fiilis ja lataus, kun luistelee tuomarina yksin jäälle tuhatpäisen yleisön eteen.
Roolimalli muille
Sveitsin jääkiekkoliitto saa Anna Wiegandilta lämpimät kiitokset olympialaisiin valmistautumisessa. Anna on saanut tuomita tällä kaudella lähes ainoastaan miesten liigaa.
– Olen joutunut työskentelemään paineen alla. Tämä on ollut parasta harjoitusta olympiamatkaa varten. Miesten pelit ovat nopeatempoisempia ja ymmärrettävästi myös fyysisempiä. Ratkaisujen pitää vastaavasti tulla myös nopeammin.
Sveitsin peleissä hän saattaa joskus käyttää saksan kieltä, mutta kansainvälisissä peleissä ja suurimmaksi osaksi myös kotimaan peleissä kieli on englanti. Kielen kanssa on oltava tarkkana, että kaikki tulevat tasapuolisesti ymmärretyiksi.
– Jos on kaksi saksankielistä joukkuetta, saatamme puhua saksaa. Puhun täysin sujuvaa sveitsinsaksaa, mitä Jaakamon Pirjo ei varmaan uskoisi, Anna lähettää terveiset saksanopettajalleen.
Kun tuomariura päättyy tähän kauteen, ovat seuraavat suunnitelmat jo selvillä. Anna Wiegand on lupautunut pyörittämään Sveitsin naiserotuomareiden palettia.
– Meille on halajamassa niin uusia tuomareita kuin entisiä pelaajia tuomareiksi. Meidän on näytettävä heille, mikä kaikki on mahdollista.
Anna Wiegandia onkin nimitetty projektin roolimalliksi.
– Olen osittain tuurillakin päässyt avaamaan ovia naistuomareille. Nyt haluan olla työntämässä muita tuosta ovesta eteenpäin.
Kodin roolijako selvä
Kun Anna Wiegand astuu pelipäivän päätteeksi kotiovesta sisään, pelissä tapahtuneet asiat seuraavat monesti mukana. Tuomaripuolison kanssa saatetaan jälkikäteen yhdessä pohtia mietityttämään jääneitä ratkaisuja.
– Kaikesta jääkiekkoon liittyvästä emme kuitenkaan voi keskustella. Marc on entinen maalivahti eikä siedä yhtään maalivahtien häirintää. Minä kyseenalaistan, että eikö nyt pikkuisen.
Jääkiekon yhteen tuoman parin arki sujuu Annan mukaan yllättävänkin hyvin siihen nähden, että molemmat ovat vahvaluontoisia.
– Kotona minä olen päätuomari ja Marc linjuri. Minulle on aina ollut tärkeää noudattaa sääntöjä ja tehdä asiat oikein.
Anna Wiegandille on jo luvattu, että hän saa toivoa, kenen kanssa viheltää viimeisen pelinsä.
– Vihellän sen Marcin kanssa. Hän on auttanut minua paljon urallani. Jääkiekko on antanut niin paljon elämääni: Marcin, perheen, lapset.
