Oriveden keskusviemäripuhdistamon ja käsiteltyjen jätevesien purkujohdon rakentamista Oriselkään koskeva katselmuskokous pidettiin Suojalla maanantaina. Luvan hakijana on ensi vuoden alkuun mennessä kunnallistettava Oriveden Vesihuolto-osuuskunta.
Länsi-Suomen vesioikeuden määräämänä toimitusinsinöörinä oli Matti Lahtinen ja katselmusmiehinä maanviljelijät Aarno Orsama ja Risto Kujala.
Lue lisää: Kaikki 50 vuotta sitten -jutut löytyvät Silloin ennen -sivustolta.
Toimitusinsinööri Iahtinen totesi MKR:n laatiman – Tähtiniemeen tulevan keskusviemäripuhdistamon suunnitelmien sinänsä täyttävän asetetut vaatimukset. Sensijaan hän esitti puhdistusprosessin tehokkuuden lisäämistä vielä MKR:n suunnitelmista.
MKR:n tavoitteena oli puhdistusprosessissa jäteveden fosforipitoisuuden laskeminen alle 2 mg litraa kohden. Toimitusinsinööri Lahtinen esitti fosforin määräksi 1 mg litraa kohden ja orgaanisten aineiden määräksi alle 25 mg litraa kohden. MKR:n suunnitelmissa pyrittiin orgaanisten aineiden kohadlla 90 % puhdistusasteeseen.
Toimitusinsinööri Lahtinen totesi ettei näihin asti ole jätevesien laskusta syntynyt taloudellisesti korvattavaa haittaa ja esitti että uuden keskusviemäripuhdistamon pitäisi olla toimintavalmiina vuoden 1975 alusta. Nyt myönnettävä lupa olisi voimassa vuoteen 1979.
Vesihallituksen edustaja dipl. ins. Altti Luoma sekä Kokemäenjoen vesistönsuojeluyhdistyksen edustaja yhtyivät toimitusinsinöörin esittämiin vaateisiin myös aikataulun kohdalta.
Längelmäveden Kalastushoitoyhtymän taholta kiirehdittiin puhdistamon rakennusaikataulua vielä vuodella. Samalla yhtymä esitti että Pappilanselällä tapahtunut rehevöityminen on aiheuttanut vahinkoa kalakannalle. Korvausvaateena yhtymä esitti haitan aiheuttajalle 4000 siian istuttamista vuosittain siihen saakka kunnes puhdistamo on toiminnassa.
Kunnanjohtaja Tapio Taivalaho ja valtuuston puheenjohtaja Teuvo Viskari totesivat, ettei kunnalla ole taloudellisia mahdollisuuksia n. 2 milj. markan viemäripuhdistamon rakentamiseen näin kireän aikataulun puitteissa. Kunta toivookin jatkoaikaa vähintään vuoden 1976 loppuun. Myös valtiovallan tukea mm. korkotukilainojen osalta olisi saatava tuntuvasti nykyistä enemmän.
Vesistön, varsinkin puhtaana säilyneen ja arvokkaan Längelmäveden ”raakavesialtaan” suojelua sinänsä on pidettävä tärkeänä tavoitteena.
Juttu on julkaistu Oriveden Sanomissa 3.2.1972. Se julkaistaan uudestaan juuri sellaisena kuin se on 50 vuotta sitten lehdessä ollut.
