Erälinnassa skoolattiin raikkaalla vedellä.
Näin Oriveden Sanomat uutisoi helmikuussa lähes 30 vuotta sitten. Erälinnassa oli pidetty perjantaina 11.2.1994 Helmihepulit, joiden yhteydessä oli vietetty myös Eräjärven Seudun vesiosuuskunnan harjakaisia.
Juhlan avausmaljat olivat osuuskunnan vettä, raikasta sellaista. Juhlapuheen puolestaan piti ensimmäisenä vesijohtovettä saanut kyläläinen, nyt jo edesmennyt Heimo Saarinen.
– Niin kuin sianpaskaa olisi juonut, oli Saarinen tuolloin kuvaillut huonoksi käynyttä entisen porakaivonsa vettä.
Harjakaisiltaan mennessä Saarinen oli saanut nauttia uudesta, vesiosuuskunnan vedestä jo puolisen vuotta.
Ytimekkääksi kuvaillussa puheessaan Saarinen oli kertonut vedensaannin vaiheista, joissa oli välillä tullut mutkiakin matkaan.
Kahvinkeitto oli muun muassa hetkellisesti vaikeutunut, kun vanhat vesijohdot oli jo revitty pois, mutta uusien laitto oli uhannut venyä epämääräiseen ajankohtaan vesimittarin puuttumisen vuoksi.
Porakaivojen vesi oli huonoa
Tänä vuonna osuuskunta on täyttänyt 30 vuotta. Kaksi vuotta harjakaisia aiemmin eli helmikuussa 1992 Erälinnassa oli perustettu Eräjärven Seudun vesiosuuskunta. Perustajajäseniä oli kuusi. Viralliseen kaupparekisteriin osuuskunta saatiin saman vuoden elokuussa.
Syy vesiosuuskunnan perustamiseen oli kyläläisten käytössä olleessa vedessä.
Talousvettä kotitaloudet saivat käyttöönsä omista porakaivoistaan. Veden laatu kylän kaivoissa oli kuitenkin yleisesti huono, kuten Saarinenkin oman kaivonsa veden makua juhlapuheessaan kuvaili.
– Kaivovesissä oli paljon arseenia. Kun vettä annettiin myös lypsykarjalle, siirtyi sitä myös maitoon. Pitoisuudet olivat olleet niin suuria, että ne vaikuttivat maidon laatuun heikentävästi, Eräjärven Seudun vesiosuuskunnan nykyinen toimitusjohtaja Päivi Sillanpää taustoittaa.
Arseeni on maaperässä luonnostaan esiintyvä terveydelle haitallinen raskasmetalli.
Eniten sitä on maaperässä Pirkanmaan seudulla. Pitoisuus maaperässä voi paikoitellen olla hyvinkin korkea ja se voi liueta pohjaveteen ja kulkeutua sitä kautta porakaivoihin.
Maun perusteella arseenia ei voi havaita, joten Saarisen makukokemus johtui jostakin muusta.
Arseeni on joka tapauksessa erityisesti porakaivojen ongelma. Sen pitoisuutta vedessä ei kuitenkaan voi ennustaa paikkakunnan tai kaivon sijainnin perusteella. Siksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ohjeistaakin selvittämään oman kaivoveden arseenipitoisuuden, jotta veden puhtaus sen osalta saadaan varmistettua.
Kymmenestä kilometristä on edetty noin 200 kilometriin
Oman vesiosuuskunnan perustaminen ei ollut Eräjärvellä se ensimmäinen vaihtoehto. Kylän vesihuollon järjestämistä esitettiin ensin Oriveden kaupungin tehtäväksi, mutta se ei siihen tarttunut.
Toimeen kylällä piti ryhtyä siis itse.
Ilman kaupungin apua vesisosuuskunta ei kuitenkaan jäänyt. Oriveden kaupunginvaltuusto päätti jo kesällä 1992 tukea vesiosuuskuntaa takaamalla hankkeeseen liittyviä pankki- ja korkotukilainoja. Lisäksi kaupunki lupasi osallistua muun muassa vesihuoltotyön linjasuunnitteluun.
Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri avusti vesiosuuskuntaa 200 000 markalla. Kahden ensimmäisen vuoden aikana hankkeen kustannukset olivat noin 1,5 miljoonaa markkaa.
Harjakaisiin mennessä runkovesijohtoa oli rakennettu noin kymmenen kilometriä. Osuusmaksunsa maksaneita liittyjiä oli kertynyt kolmisenkymmentä ja heidän lisäkseen liittymishalukkuudestaan ilmoittaneita talouksia oli jo lähes sata.
Aluksi vesijohtoverkosto vedettiin Eräjärven kirkonkylän alueelle. Siitä levittäydyttiin vähitellen Leväslahden, Vedentaustan, Eräpyhän ja Rantalan suuntiin. Yhdysputki Orivedeltä Eräjärvelle rakennettiin vuonna 2010.
– Nyt osuuskunnan vettä jaetaan entisen Eräjärven alueen lisäksi Puharilaan, Attilaan, Pitkäjärvelle, Pajukantaan, Koppalaan ja osaan Vehkalahteen, Sillanpää listaa.
Runkolinjaa ja jakelulinjoja maastosta löytyy noin 200 kilometriä. Tämän päälle tulevat vielä kiinteistöjen omat linjat.
Kotitalouksien lisäksi osuuskunnan vettä käyttävät myös alueella olevat julkiset yhteisöt ja yritykset. Muun muassa Eräjärven koululla ja Rönnin huvikeskuksessa on käytössä osuuskunnan tuottama vesi.
Kaiken kaikkiaan asiakkaita vesisosuuskunnalla on tällä hetkellä yli 700.
Runkovesiputken laajentamista osuuskunta ei tällä hetkellä suunnittele. Syynä on se, että verkoston kapasiteetti on jo äärirajoilla.
Jakeluhaaroja sen sijaan voidaan tehdä, jotta mahdolliset uudet kiinteistöt pääsevät liittymään osuuskunnan vesijohtoverkostoon.
– Liittyjän on toimitettava meille liittymishakemus, jossa hän selvittää muun muassa kiinteistön käyttötarkoituksen. Siirtosopimus tehdään, kun kiinteistö vaihtaa omistajaa, Sillanpää selvittää.
Osuuskunta voi tehdä sopimuksen vedentoimituksesta myös toiminta-alueen ulkopuolella olevalle kiinteistölle. Tällöin liittyjän on kuitenkin sitouduttava maksamaan johdot laitoksen vesijohdosta kiinteistölleen asti.
Juhannuspäivä tuo huippulukemat
Vesiosuuskunta toimittaa kuluttajien käyttöön talousvettä. Raakavetenä se käyttää sekä laitoksen itse tuottamaa että Orivedeltä ostettua pohjavettä.
Vesihuoltolain mukaan talousvesi on vettä, jota käytetään kotitalouksissa juomavetenä, ruoan valmistamiseen ja yleisen hygienian ylläpitämiseen.
Suomessa vesilaitosten toimittama talousvesi on erittäin hyvälaatuista ja näin on myös Eräjärvellä. Jo talousveden laatua koskeva lainsäädäntö edellyttää, että talousvedessä ei saa olla mitään sellaisia eliöitä eikä aineita, joista voi aiheutua veden käyttäjille terveydellistä haittaa.
Lakisääteinen velvoite on myös se, että veden testaustulokset on oltava nähtävillä. Eräjärven Seudun vesiosuuskunnan veden testaustuloksiin voi tutustua osuuskunnan nettisivuilla.
Talousveden laatu saattaa kuitenkin heikentyä vesijohtoverkostossa. Näin käy etenkin silloin kun vesi viipyy pitkään verkostossa. Eräjärvellä tämä huomataan usein keväisin, kun mökkikausi jälleen alkaa.
– Silloin voi olla tilanne se, että vesi on ehtinyt olla puoli vuotta vesiputkessa, kun mökin ovet on syksyllä suljettu. Ei vesi tietenkään ole silloin hyvää, mutta vettä juoksuttamalla tilanne muuttuu nopeasti, kun putkistoon tulee uutta korvaavaa vettä, Sillanpää ohjeistaa.
Sekin Eräjärvellä on huomattu, että juhannus aiheuttaa selvän piikin veden kulutuksessa.
Normaalina kesäpäivänä vettä kuluu noin 100 kuutiota ja käyttö on tasaista pitkin päivää. Juhannuksena käyttö moninkertaistuu.
– Viime vuonna vedenottamolta lähti juhannuspäivänä vettä verkostoon yli 260 kuutiota ja käyttö painottui iltaan. Runsaasta yhtäaikaisesta käytöstä aiheutuu vedenpaineen alenemista verkostossa. Tämä kannattaa käyttäjän muistaa, jos vettä tuntuu tulevan huonosti, Sillanpää sanoo.
Vedenpaineen alenemisen syynä voi olla myös se, että putkistoon on tullut vuoto. Näin kävi Eräjärvellä vuonna 2018.
– Vuoto oli verkoston sellaisessa kohdassa, että sitä oli silloin vaikea paikallistaa ja etsimme kohtaa kauan. Yleensä joku huomaa vuotopaikan nopeasti, kun tuttuun ympäristöön on ilmestynyt lammikko, jota siellä ei aiemmin ole ollut, Sillanpää tietää.
Vikailmoituksen voi tehdä päivystyspuhelinnumeroon tai toimistolle silloin kuin se on auki.
– Oriveden laitos on meille myös varajärjestelmä. Jos meillä tulee veden toimituksessa ongelmia, saavat asiakkaamme sen ansiosta joka tapauksessa vettä. Näin voi käydä esimerkiksi sähkökatkon yhteydessä, Sillanpää sanoo.
Litra hanavettä maksaa reilusti alle yhden sentin
Kuutio vettä eli 1 000 litraa juomakelpoista vettä maksaa Orivedellä ja siten myös Eräjärven Seudun vesiosuuskunnan alueella 2,17 euroa.
Litrahinnaksi muodostuu siis aivan mitätön summa eli 0,002 euroa. Kaupoissa myytävien pullotettujen ja esimerkiksi kaukaa maailmalta Suomeen kuljettujen vesien litrahinta voi olla useita euroja.
– Kaikkialla maailmassa hanavesi ei ole juomakelpoista, mutta meillä se on ja vielä äärettömän hyvälaatuista. Jotenkin toivoisin, että me oppisimme vielä paremmin ymmärtämään, millaista kultaa vesi meille Suomessa on ja pitäisimme vesivarannoistamme ja pohjavesialueistamme vieläkin parempaa huolta, Sillanpää sanoo.
Näin voit säästää arjessa helposti vettä
- Sulje hana ja suihku, kun et tarvitse vettä, esimerkiksi hampaidenpesun ja saippuoinnin ajaksi.
- Pese vain täysiä koneellisia pyykkiä.
- Käytä astianpesukonetta vain täytenä. Tiskikone kuluttaa vähemmän vettä kuin käsin tiskaaminen.
- Hyödynnä wc-istuimen kaksoishuuhtelua.
- Pienempi huuhtelu riittää useimmiten.
- Kiinnitä erityisesti huomiota lämpimän veden käyttöön. Se on noin kolme kertaa kalliimpaa kuin kylmä vesi.
- Korjaa kaikki vuodot vesikalusteissa välittömästi. Pienetkin korjaamattomat vuodot voivat muodostua kalliiksi kulueräksi.
Lähteet: THL, vesi.fi, Eräjärven Seudun vesiosuuskunnan arkisto, Oriveden Sanomien arkisto, Pisaroita-lehti
