Eräjärven kunnanvaltuusto kokoontui tiistaina joulukuun 19 päivänä viimeiseen kokoukseensa, joka samalla oli juhlakokous ja se pidettiin seurakuntakodissa. Kokouksessa johti puhetta valtuuston puheenjohtajana 18 vuotta toiminut opettaja Yrjö Kantoniemi.
Kokouksen ainoana asiana oli päättää Eräjärven historian aikaansaaminen. Historian toimittaminen päätettiin jättää Eräjärvi-seuran huoleksi ja tarkoitusta varten myönnettiin mk 21.000, – josta kirjoituspalkkioihin varataan 6.000, – ja painatus- ym. kustannukset 15.000,-.
Valittiin historiatoimikunta, jonka jäseniksi tulivat: Eino Hirtolahti, Matti Lähteenmäki, Paavo Sinkka, Kalle Siren ja Yrjö Kantoniemi.
Lue lisää: Kaikki 50 vuotta sitten -jutut löytyvät Silloin ennen -sivustolta.
Kun asianomaiset valitusoikeusosoitukset oli luettu, kiitti valtuuston puheenjohtaja valtuuston jäseniä, kunnanhallituksen puheenjohtajaa ja kunnanhallitusta, kunnansihteeriä ja kunnantoimiston henkilökuntaa miellyttävästä yhteistyöstä ja toivotti onnea ja menestystä Oriveden valtuustossa 1973 alkaen istuville valtuutetuille.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja kunnallisneuvos Eino Hirtolahden kiitettyä kunnanhallitusta ja kaikkia kunnallisväkeä seurasi historiallinen nuijanisku, jolla puheenjohtaja Yrjö Kantoniemi päätti ERÄJÄRVEN kunnanvaltuuston viimeisen kokouksen sanoen uskovansa, että Eräjärvellä ei enää koskaan ole kunnanvaltuustoa.
Kokouksen jälkeen alkoi juhlalounastilaisuus, jolla olivat läsnä kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsenten lisäksi pitkäaikaiset ansioituneet eräjärveläiset kunnallismiehet puolisoineen.
Tilaisuuden aluksi paljastettiin Eräjärven kunnanvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajien muotokuvat. Paljastettavien kuvien äärellä olivat kansallispukuiset tytöt Marja-Riitta Alaja ja Pirjo Tuominen ja he poistivat kuvien päältä verhon, minkä jälkeen kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Paavo Sinkka mainitsi seuraavaa ja esitteli paljastetut kuvat:
Kun Eräjärven kunta nyt kohta lakkaa olemasta itsenäisenä kuntana, olemme halunneet muistaa niitä miehiä, jotka ovat toimineet tärkeillä paikoilla kuntakokouksen, kunnanvaltuuston, kunnallislautakunnan ja kunnanhallituksen puheenjohtajina. Näiden miesten muiston säilyttämiseksi paljastamme vaatimattomat kuvasuurennukset heistä.
Luettelomme alkaa siitä tapahtumasta, jolloin Eräjärven kappelissa seurakunnalliset asiat erotettiin kunnallisista ja asetettiin kappeliin kuntakokous. Se tapahtui vuoden 1870 alusta. Kunnallislautakunta erikseen asetettiin vasta vuoden 1888 alusta.
Luettelen kuvia esittävien puheenjohtajien nimet aikajärjestyksessä.
JOONAS ANDERSSON toimi kuntakokouksen puheenjohtajana vuosina 1870–72 ja 1888–1902, eli 18 vuotta.
AUGUST HELIN-MÄKIKAUPPI, jonka kuvaa emme valitettavasti ole toistaiseksi mistään saaneet, oli kuntakokouksen puheenjohtajana vuosina 1873–87, eli 15 vuotta.
JUHO NISULA toimi kunnallislautakunnan puheenjohtajana vuosina 1888–99 ja kuntakokouksen puheenjohtajana 1903–17, yhteensä 27 vuotta.
OTTO WASSMAN oli kunnallislautakunnan puheenjohtajana vuosina 1900–02, eli 3 vuotta.
OSKARI HIRTOLAHTI toimi kunnallislautakunnan puheenjohtajana vuosina 1903–08, eli 6 vuotta.
JUHO KÄRKI oli kunnallislautakunnan puheenjohtajana vuosina 1909–17, eli 9 vuotta.
LUDVIG KAUPPI toimi kunnallislautakunnan puheenjohtajana vuosina 1918–21, eli 4 vuotta.
SIMO JUSSILA oli viimeisenä kuntakokouksen puheenjohtajana vuoden 1918 ja ensimmäisenä valtuuston puheenjohtajana vuoden 1919, eli yhteensä 2 vuotta.
LUDVIG KETOLA toimi kunnanvaltuuston puheenjohtajana neljään otteeseen, eli vuosina 1920–22, 1931–40, 1942–44 ja 1948–56, yhteensä 25 vuotta.
JUHO SIREN oli kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuosina 1923–27, eli 5 vuotta.
JUHO MARKKULA toimi kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuosina 1928–30, eli 3 vuotta.
KAARLO VALKEUS oli kunnallislautakunnan puheenjohtajana vuosina 1922–45, yhteensä 24 vuotta.
KALLE SIREN toimi kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuoden 1941 ja samoin vuoden 1945 sekä kunnallislautakunnan puheenjohtajana vuosina 1946–48, eli puheenjohtajatehtävässä yhteensä 5 vuotta.
ARVO GRÖNQVIST oli kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuosina 1946–47, eli 2 vuotta.
YRJÖ KANTONIEMI toimi kunnanhallituksen puheenjohtajana vuosina 1949–51 ja kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuosina 1957–72, eli puheenjohtajanatehtävässä yhteensä 18 vuotta.
EINO HIRTOLAHTI on toiminut kunnanhallituksen puheenjohtajana vuosina 1951–72, eli 22 vuotta.
Kunnallisneuvos Eino Hirtolahti toivotti vieraat tervetulleiksi lounaalle. Lounastilaisuuden aikana vastasivat musiikkiohjelmasta Eräjärven viimeinen vakinainen kirkkoherra, nykyinen Hämeenkyrön kappalainen Matti Knaapi yksinlaululla säestäjänään Eräjärven kanttori Elna Laakso. Lounaan tarjoilun hoitivat Oriveden seudun ammattikoulun oppilaat.
Alkupalojen jälkeen seurasi kunnia- ja ansiomerkkien sekä vaakunaviirien jako, jonka suorittivat osastopäällikkö Olli Paasio Suomen Kunnallisliitosta, kunnansihteeri Salme Tuominen ja opettaja Tuulikki Hännikäinen. Merkkejä ja viirejä saivat seuraavat:
Suomen kunnallisliiton kultainen ansiomerkki: opettaja Joonas Penttilä, opettaja Anna Pietilä, opettaja Olga Valkama, opettaja Eeva-Liisa Metsänen, opettaja Yrjö Kantoniemi, opettaja Irja Perkiö, rakennusmestari Toivo Perkiö, terveydenhoitaja Helka Heikkilä ja terveydenhoitaja Aili Raukola.
Hopeinen kunniamerkki: maanviljelijä Eero Heikkilä, maanviljelijä Matti Lähteenmäki, maanviljelijä Aapo Markkula, työmies Mauno Nurminen, maanviljelijä Väinö Rantala pienviljelijä Paavo Sinkka ja maanviljelijä Matti Sipilä.
Hopeinen ansiomerkki: opettaja Taimi Hakala, ammattientarkastaja Lauri Järvinen, sosiaalisihteeri Sisko Koivunen, vahtimestari Siiri Pihlman ja palopäällikkö Viljo Vuorinen.
Lahjaesineellä muistettiin seuraavia: kunnallisneuvos Eino Hirtolahti, toimitusjohtaja Arvo Grönqvist ja urakoitsija Kalle Sirén.
Kunnan pöytästandaarin saivat: Seppo Grönqvist, Tapani Kiikku, Ahti Mikkola, Mauno Haapamäki, Jaakko Uusitalo, Kustaa Koskinen, Lauri Mattila, Valde Lahti, Valtteri Haikka, Erkki Koski, Taisto Mutanen, Pentti Raukola, Vihtori Salokangas, Enok Perkiö, Eino Heinisuo, Vilho Nieminen, Lauri Nieminen, Kusti Latomäki, Sakari Helander, Antti Riekkola, Martti Rauhamäki, Pekka Laine, Aino Koskinen, Aino Lehmus, Selma Riekkola, Sulo Siren, Vilho Jussila, Martti Uotila, Väinö Sillgren, Sirkka Perkiö, Aili Mattsson, Aulis Jussila, Tuulikki Hännikäinen ja Salme Tuominen.
Kaikkien merkin ja viirinsaajien puolesta esitti kiitokset maanviljelijä Matti Lähteenmäki. Puheessaan hän mainitsi mm. että on miellyttävää, kun kunnallismies tulee muistetuksi näin kun on nyt tapahtunut, sillä useimmiten muistaminen tapahtuu vasta seppeleen laskun yhteydessä haudalla.
Lopuksi puhuja kohdisti sanansa kunnallismiesten vaimoille, jotka nurkumatta jäävät yksin kotiin hoitamaan suurtakin taloutta miehen lähtiessä erilaisiin kunnan kokouksiin.
Eräjärven kunnan suurikokoiset kipsivaakunat luovuttivat kunnanhallituksen puheenjohtaja Eino Hirtolahti ja valtuuston puheenjohtaja Yrjö Kantoniemi Suomen kunnallisliitolle, Oriveden kunnalle ja Eräjärven seurakunnalle, kunnallisneuvos Hirtolahden puhuessa. Osastopäällikkö Olli Paasio puolestaan luovutti kunnallisliiton viirin Eräjärven kunnalle.
Oriveden kunnan puolesta luovutettiin Oriveden kunnan vaakunaviirit Eräjärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Yrjö Kantoniemelle, kunnanhallituksen puheenjohtaja Eino Hirtolahdelle ja -varapuheenjohtaja Paavo Sinkalle.
Luovutuspuheessaan Oriveden valtuuston puheenjohtaja Teuvo Viskari mainitsi, että Orivesi ei suinkaan ole tullut ottamaan ja verottajana ”ryöstämään” Eräjärveä kuten ennen historiassa kerrottiin tehdyn. Eräjärvi tulee säilymään Eräjärvenä, mutta kunnallishallinto tulee olemaan yhteinen. Hän ilmoitti myös, että Oriveden kunnanvaltuusto on myöntänyt Eräjärvi-seuralle 1 500 markan avustuksen Eräjärven museon hoitamiseen.
Tilaisuuden päätössanat esitti Eräjärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Yrjö Kantoniemi.
Juttu on julkaistu Oriveden Sanomissa 21.12.1972. Se julkaistaan uudestaan juuri sellaisena kuin se on 50 vuotta sitten lehdessä ollut.
