Pirkanmaan Jätehuollon 17 osakaskunnassa tyhjennetään päivittäin keskimäärin 14 200 jäteastiaa. Vuodessa yksittäisiä tyhjennyskertoja kertyy yli 3,5 miljoonaa.
Oman osansa näistä tyhjennyksistä tekee Orivedellä asuva kuljetusyrittäjä Teemu Saari, jonka perheyritys kerää käytännössä lähes kaikki biojätteet osakaskuntien pintakeräysastioista eli enimmäkseen 140–240 litran pöntöistä, joita on useimmiten omakotitalojen ja taloyhtiöiden pihoissa.
Toinen urakka on syväkeräysastioiden kartonginajo, ja lisäksi kolmella pesuautolla tehdään biojäteastioiden pesuja, sillä jokainen bioastia pestään kahdesti vuodessa. Yksi kolmesta pesuautosta on varusteltu niin, että sillä onnistuu syväkeräysastioidenkin pesu. Kaikenlaisten roska-astioiden pesua myös myydään.
Teemu Saaren yrittäjäura alkoi hänen omien sanojensa mukaan lopputilistä. Hän oli kymmenisen vuotta ajanut jäteautoa toisen palveluksessa, kun työnantaja lopetti. Siinä kohtaa ei duunarilla kuitenkaan ollut paljonkaan rahaa, joten hän meni tehdastöihin Molok Oy:lle valmistamaan juuri näitä syväkeräyssäiliöitä.
– Sen ainakin huomasin, ettei kellokorttielämä ja tehdastyö ollut minun juttuni, kaikella kunnioituksella. Halusin yrittäjäksi ja monien hakemusten jälkeen yksi pankki lupasi rahoituksen käytettyyn jäteautoon, jota alettiin vaimon kanssa ajaa 2017. Kaikki pankit eivät edes vaivautuneet vastaamaan, ja osa antoi suoraan pakit.
– Kun ei ollut perinyt mistään rahaa, oli haastavaa saada rahat kokoon ensimmäiseen autoon. Siitä se lähti, että uskalsi ääneen sanoa haluavansa yrittäjäksi, hän kuvailee.
Kaasuauton tulon kuulee jo käyntiäänestä, polttoaine tehdään biojätteistä
Yritys lähti kasvamaan jo seuraavana vuonna, ja nyt Teemu ja Jonna Saaren Kipox Oy:ssä on he itse mukaan lukien jo 14 työntekijää ja kymmenisen autoa. Ihan kaikki eivät tosin ole jokapäiväisessä ajossa, ja pesuautoja käytetään vain kesäaikaan.
Erityistä heillä on se, että suurin osa keräysautoista käy biokaasulla. Sitä valmistetaan Nokian Koukkujärven jätteenkäsittelylaitoksella, ja Tampereella on varsinkin etelä- ja länsilaidalla kaupunkia useita kaasun tankkauspisteitä.
Kaasukäyttöistä kalustoa vaadittiin alkujaan urakkasopimuksen ehdoissa, mutta kun ne on todettu hyviksi ja toimiviksi, niiden määrää on kasvatettu vapaaehtoisesti.
– Toimintasäde niissä on yllättävän pitkä. Lokakuusta asti olemme ajaneet myös uutta Virtain lenkkiä, jossa ajoa tulee päivässä noin 500 kilometriä. Hyvin riittää tankillinen siihenkin.
Teemu Saari hyppää itsekin rattiin, kun tarvitaan tuuraajaa autoon, ja toimii myös yhtenä kesälomasijaisena. Lisäksi hän kiertää erikoisvalmisteisella pienellä nosturiautolla tyhjentämässä syväkeräysastioista kartonkia.
Jonna-vaimokin aloitti työt ratissa ja hänellä on edelleen pätevyydet ajamiseen, mutta hän on nyt keskittynyt toimistotöihin.
– Molokit on tyhjennettävä astian vierestä nosturilla, ja ne on välillä kaupungissa sijoitettu sisäpihoille, joihin ajetaan ahtaiden porttikongien kautta. Isommat autot eivät sellaisiin paikkoihin mahdu, joten jouduimme tekemään tähän tarkoitukseen erikoisvalmisteisen, vähän pakettiautoa isomman keräysauton. Toinen iso uudempi nosturiautomme taisi olla ensimmäinen kaasulla toimiva nosturiauto: iso Hiab-nosturi edessä hytin takana ja jätepakkaaja takana, alusta kaasukäyttöinen, Saari kertoo.
Ahtaus on muutenkin usein jäteautonkuljettajan riesana. Paljon on nykyisille astiamäärille liian pieniä jätekatoksia, jolloin yksi astia on siirrettävä ensin pois tieltä, että pääsee tyhjentämään toista.
Kameroita autoissa enemmän kuin laki vaatii
Kipox sai palkitsemisen yhteydessä kehuja oma-aloitteisesta kehitystyöstä.
– Me olemme aika varhaisessa vaiheessa asentaneet autoihin turvallisuutta lisääviä 360 asteen kamerajärjestelmiä, jotka näyttävät kuljettajalle myös auton sivut toisin kuin perinteiset peruutuskamerat. Haluamme tehdä asiat hyvin, ja ehdotimme Jätehuoltoon, että voisimme pilotoida tällaista. Tämä osaltaan lisää alan houkuttelevuutta, sillä jätteenkuljettajista on pulaa. Ammatti ei kuulosta toiveammatilta, mutta monen käsitykset ovat työssä muuttuneet, ja kuljettajien vaihtuvuus meillä on tosi pientä, Saari kertoo.
Myös palautteen käsittelyssä Saarten firma toimii Pirkanmaan Jätehuollon mukaan esimerkillisesti. Teemu Saari kuittaa lyhyesti, että palaute pistetään korvan taakse ja pyritään siihen, ettei vastaava enää toistu. Jos taas jotakin rikkoutuu, hoidetaan asia saman tien kuntoon ja otetaan itse asiakkaaseen heti yhteys.
– Kun kilometrejä tulee paljon, vahinkoja voi sattua, vaikka olisi kuinka tarkkana. Syyspimeillä ja vesisateessa voi jokin pieni tolppa jäädä huomaamatta, vaikka kuinka olisi kamerat apuna, Saari sanoo.
Yrittäjänä hän kokee olevansa unelma-ammatissaan. Kuljettajan työstäkin hän piti ja ajaa edelleen mielellään, mutta siitä ei pienissä firmoissa suoraan ollut etenemisreittiä.
– Aina on ollut kova halu tehdä töitä, ja tässä voi kehittää muidenkin kuin omaa työtä. Olemme halunneet luoda tästä mieluisan työpaikan koko työyhteisölle, ja paljon vietämme aikaa yhdessä vapaallakin.
Yhdessä työporukan kanssa esimerkiksi keilataan, ja jos joku tarvitsee vaikka muuttoapua, Teemu Saari on ollut valmis lähtemään avuksi.
Koti Orivedellä, oma huoltohalli Kangasalla
Molemmat Saaret ovat kotoisin pohjoisesta, Teemu Pellosta ja Jonna Rovaniemeltä. Siksi kaupungissa asuminen ei tunnu omalta. He löysivät kodin ensin Eräjärveltä ja myöhemmin omakotitalon Orivedeltä. Teemu Saari kehuu Oriveden edullista hintatasoa ja yhteyksiä joka suuntaan.
Yrityksen hallitila, jossa hän itsekin tekee autoille monenlaista pikkuhuoltoa, sijaitsee Kangasalla, Lahdentien tuntumassa. Kuljettajien kannalta se on järkevää, ja näin vältetään turhaa tyhjänä ajamista.
Teemu ja Jonna Saari suunnittelevat itse ajoreitit. Se on yksi tärkeä tekijä kustannusten kurissa pitämiseksi, samoin autojen säännöllinen huolto ja ehjänä pysyminen. Korjausten hinta näillä ajoneuvoilla kun nousee helposti viisinumeroisiin lukuihin.
– Tavallinen jäteauto maksaa reippaasti yli 250 000 euroa, siksi niitä on kohdeltava hyvin, jotta ne kestävät. Kaasu- ja dieselkäyttöisen auton hinnanero on noin 10 prosenttia, mutta nosturi ja pesulaitteet nostavat hinnan jopa yli 400 000 euroon, Teemu Saari kertoo.
– Olemme saaneet hyviä kuljettajia, se on yksi suurimmista syistä, miksi yritys on näin kasvanut, Teemu Saari sanoo.
Tredusta ja ammattikouluista on saatu harjoittelijoita, joista moni on jäänytkin töihin työharjoittelun jälkeen. Yrityksen kuljettajista nuorin on 18-vuotias ja vanhin kuusikymppinen.
