Oriveden Sanomissa esitellään paikallisten urheiluseurojen kovimpia yleisurheilusaavutuksia. Seuraavaksi tutustutaan Längelmäen Urheilijoiden tuloksiin monen vuosikymmenen ajalta.
Tulokset on jälleen laitettu järjestykseen sen perusteella, kuinka korkealla ne ovat Suomen kaikkien aikojen tilastossa.
Tietolähteenä on käytetty Tilastopaja Oy:n tietokantaa helmikuussa 2023. Arviointiin on otettu suoritushetkellä Längelmäen Urheilijoita edustaneiden henkilöiden tuloksia tavallisimmista ulkoratojen yleisurheilulajeista.
Längelmäen Urheilijoiden parhaita yleisurheilutuloksia:
| Laji | Urheilija | Tulos | Vuosi | Suomi-ranking | |
| 1. | Moukarinheitto | Asko Kirjasniemi | 58,74 | 1963 | 174 |
| 2. | 100 m aitajuoksu | Sanna Lindström | 14,57 | 1996 | 224 |
| 3. | Kiekonheitto | Jussi Hämelahti | 48,56 | 2019 | 259 |
| 4. | Pituushyppy | Sanna Lindström | 574 | 1996 | 293 |
| 5. | 400 m aitajuoksu | Sanna Lindström | 65 | 1995 | 328 |
| 6. | Seitsenottelu | Sanna Lindström | 4 179 | 1995 | 374 |
| 7. | Kuulantyöntö | Asko Kirjasniemi | 14,89 | 1961 | 495 |
| 8. | Korkeushyppy | Niko Humalalampi | 195 | 1988 | 563 |
| 9. | Korkeushyppy | Maarit Peltola | 163 | 1988 | 566 |
| 10. | Kolmiloikka | Sanna Lindström | 11,09 | 1992 | 722 |
| 11. | Pituushyppy | Lasse Hämelahti | 694 | 2017 | 730 |
| 12. | Kymmenottelu | Esko Koskinen | 5 765 | 1955 | 793 |
Oheisessa taulukossa ovat Längelmäen Urheilijoiden yleisurheilutulokset, jotka ovat 800 parhaan joukossa Suomen kaikkien aikojen tilastossa.
Suoritukset ajoittuvat vuosille 1955-2019, eli melko pitkälle ajanjaksolle. Yksi yleisurheilun hienouksia onkin, että lajit ovat pysyneet pitkään saman kaltaisina ja eri aikakausien tuloksia on mielenkiintoista verrata.
Urheiluvälineet, juoksualustat ja kilpailuolosuhteet ovat tietysti kehittyneet valtavasti, mutta pohjimmiltaan on aina ollut kyse siitä, kuka juoksee nopeimmin, heittää pisimmälle ja hyppää korkeimmalle tai pisimmälle.
Kirjasniemi pitää kärkisijaa
Tulosluettelon kärjessä on Längelmäen Urheilijoita vuoteen 1965 asti edustanut Asko Kirjasniemi. Hän voitti Kalevan kisojen hopeaa moukarinheitossa 1961 ja oli useana muunakin vuotena pistesijoilla.
Kirjasniemi sai pukeutua Suomi-paitaan muutamissa maaotteluissa ja hän oli esimerkiksi vuoden 1961 Suomi-Ruotsi-ottelussa neljäs, jääden pronssista vain 23 senttimetriä. Ennätysheitto 58,74 on tehty Längelmäellä heinäkuussa 1963. Kirjasniemi työnsi myös kuulaa lähes 15 metriä ja on tässä lajissa edelleen Suomen kaikkien aikojen tilaston sijalla 495.
Sanna Lindström on monipuolinen urheilija, jolta löytyy tilastoista usean lajin tuloksia. Hän on saavuttanut pistesijoja nuorten sarjojen SM-kisoissa 100 metrin aidoissa, 300 metrin aidoissa ja sisäratojen pituushypyssä. Kalevan kisoissa hän kilpaili ainakin 400 metrin aidoissa.
Jussi Hämelahti vastaa taulukon tuoreimmasta tuloksesta. Hän voitti kiekonheiton Suomen mestaruuden 22-vuotiaiden sarjassa vuonna 2019 ja on saavuttanut myös useita muita pistesijoja nuorten sarjojen SM-kilpailuissa. Hämelahti on sijalla 146 alle 22-vuotiaiden Suomen kaikkien aikojen tilastossa.
Humalalampi palasi kilpakentille
Niko Humalalampi oli ennätyksellään 195 Suomen yhdeksänneksi paras alle 18-vuotias korkeushyppääjä 1988. Korkeushypyn lisäksi hän osallistui nuorten sarjojen SM-kisoihin myös kuulantyönnössä.
Humalalampi osoittaa, että paluun kilpakentille voi tehdä pidemmänkin tauon jälkeen. Hänelle löytyy Tilastopajasta merkintöjä vuosilta 1985-1989 ja jälleen vuodelta 2021, jolloin hän otti pronssia Suomen Aikuisurheiluliiton SM-kisoissa 50-vuotiaiden sarjan korkeushypyssä tuloksella 142.
Seuran paras naisten korkeushyppääjä on ollut Maarit Peltola. Hän ylitti 163 senttimetrin korkeudessa olleen riman Virroilla heinäkuussa 1988. Peltola oli kuudes 16-vuotiaiden SM-kisoissa 1985 ja seitsemäs 20-vuotiaiden SM-kisoissa kolme vuotta myöhemmin.
Lasse Hämelahti kilpaili Längelmäen Urheilijoissa vuoteen 2018 asti ja on sen jälkeen edustanut Janakkalan Janaa ja Tampereen Pyrintöä. Pikamatkojen ja pituushypyn lisäksi hän menestyi nuorempana hienosti myös heittolajeissa.
Hämelahti pukkasi neljän kilon kuulaa 16,97, joka oli Suomen neljänneksi kovin tulos alle 15-vuotiaiden sarjassa 2015. Kilon painoinen kiekko lensi samana vuonna lähes 52 metriä. Hämelahti voitti 17-vuotiaiden pituushypyn Suomen mestaruuden 2017 ja oli kolmas vuotta aiemmin 16-vuotiaiden sarjassa. Halli-SM-kisojen 19-vuotiaiden pronssia tuli samasta lajista vuonna 2018.
Janan ja Pyrinnön urheilijana Hämelahti on voittanut lisää nuorten sarjojen SM-mitaleita ja hän on esimerkiksi 22-vuotiaiden Suomen mestari 100 metrin juoksussa. Hämelahti on 200 metrin ennätyksellään 21,55 sijalla 105 Suomen kaikkien aikojen tilastossa ja 100 metrin ajalla 10,68 sijalla 121.
Alle 19- ja 22-vuotiaiden sarjojen tilastoissa sijoitukset ovat vielä huomattavasti korkeammat. Nämä ovat erittäin kovia suorituksia, varsinkin kun huomioidaan, kuinka kilpailtuja lajeja pikajuoksut ovat. Hämelahti on myös valittu Suomen joukkueeseen useisiin maaotteluihin.
Vanhoissa tilastomerkinnöissä myös mielenkiintoisia juttuja
Esko Koskisen kymmenottelun pisteet 5 765 oli Suomen 15. paras tulos vuonna 1955. Yksittäisistä lajeista vahvin oli 110 metrin aidat, jonka Koskinen juoksi parhaimmillaan aikaan 15,5. Keihäs lensi lähemmäs 55 metriä ja 400 metrin ennätys on 53,8.
Koskisen lisäksi Längelmäen Urheilijoista löytyy muitakin mielenkiintoisia hieman vanhempia tilastomerkintöjä. Arto Niemelä hyppäsi pituutta 681 vuonna 1963 ja se on Suomen kaikkien aikojen tilaston sijalla 479 alle 19-vuotiaiden sarjassa.
Jaakko Syvänen teki samassa lajissa tuloksen 669 vuonna 1958 ja myöhemmin hän hyppäsi lähes seitsemän metriä Valkeakosken Hakan urheilijana.
Eero Rahikainen heitti moukaria yli 50 metriä jo vuonna 1939, ja siirryttyään Längelmäen Urheilijoihin 1947, leka lensi vielä lukemiin 43,77.
Längelmäen Urheilijoilla on siis vahvat perinteet yleisurheilusta. Toivottavasti ne saavat jatkoa myös tulevina vuosina.
Sami Tapanainen
