Juupajoella vietettiin viime maanantaina elokuun 18. päivänä vastavalmistuneen palloiluhallin vihkiäisiä. Vihkiäistilaisuudessa oli läsnä Hämeenläänin uusi maaherra ja rouva Valdemar Sandelin sekä Juupajoen ja naapurikuntien edustajia.
Lue lisää: Kaikki 50 vuotta sitten -jutut löytyvät Silloin ennen -sivustolta.
Tervehdyspuheessaan Juupajoen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Erkki Ojanperä muisteli, kuinka 12 vuotta sitten kansalaiskoulun rakentamisen yhteydessä pohdittiin liikuntahallin rakentamista Korkeakoskelle koulun yhteyteen. Lupaa hallin rakentamiseen ei kuitenkaan silloin saatu. Kaksi vuotta sitten lopetettiin Juupajoen kansalaiskoulu ja silloin tuli uudelleen esille ajatus liikunta- ja palloiluhallin rakentamisesta, rakennuslupaa joudutti myös peruskoulun tulo.
Veikkausvoittovaroja palloiluhalliin on saatu 79 000 mk ja halpakorkoista lainaa 48 000 mk. Hallin tilavuus on 3620 m³, salin korkeus 7 metriä ja yhteispinta-ala lähes 600 m². Halli on tullut maksamaan n. 450.000 markkaa. josta kaluston osuus on 25.000 markkaa. Hallin suunnitteli arkkitehti Pekka Terävä ja urakoi Paavo Musturi.
Halli on nyt valmis ja liikuntatilojen puute Juupajoella on poistunut ja kuntamme on saanut edustavan palloilu- ja monitoimihallin, jota tarvittaessa voidaan käyttää myös muissa juhlatilaisuuksissa.
Juupajoen Maamiesseuran soittokunnan esityksen jälkeen piti vihkiäispuheen maaherra Valdemar Sandelin. Maaherra mainitsi, että ihmisen perustarpeisiin asunnon ym. lisäksi kuuluu nykyisin myös liikunta tavalla tai toisella.
Hämeen läänin kunnat ovat olleet kärjessä liikuntakulttuurin edellytysten luomisessa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat urheilumäärärahat viisinkertaistuneet. Viime vuonna käytettiin urheilutarkoituksiin Hämeessä jo yli 20 milj. markkaa. Juupajoen kunta on ollut viimevuosina Hämeen urheiluystävällisimpiä. Juupajoella on käytetty viime aikoina asukasta kohden 50–300 % enemmän urheilumäärärahoja kuin läänin kunnissa keskimäärin. Erityisesti nyt valmistunut palloiluhalli on lisännyt urheilumäärärahoja. Viime vuonna käytettiin 30 mk asukasta kohden.
Kuntien avuksi on viime aikoina saatu liikuntatiloja rakennettaessa kaksikin valtion rahoituslähdettä. Rakennusavustuksia on mahdollisuus saada kouluhallitukselta sekä veikkausvoittovaroja.
Yhteiset liikuntatilaisuudet kasvattavat ihmisen suhdetta toisiin ihmisiin, se suosii rentouttavaa välittömyyttä ihmisten kesken tänä kiireisenä aikana. Ja tässä hallissa voidaan suorittaa mitä erilaisimpia liikunnan muotoja.
On todettu, että n. 70 % meistä harrastaa jotain liikuntaa, joskin se 7–14 ikävuosien aikana on kiihkein, mutta useimmiten jatkuu vanhuuteen asti erilaisena terveysliikuntana, joka antaa harrastajalleen iloa sekä ulkona että hallissa.
Nykyisin kuntien on harkittava tarkoin sijoituskohteensa ja rakennusten on palveltava tehokkaasti kuntalaisia. Tämä Juupajoen halli on mielestäni malliesimerkki oikeasta kunnallisesta sijoituksesta. päivisin se tarjoaa liikuntamahdollisuuden koululaisille ja iltaisin eri seuroille ja yhteisöille. Lopuksi maaherra Sandelin toivoi hallille menestystä ja vihki talon tarkoitukseensa.
Vapaan sanan aikana esittivät onnittelunsa Juupajoen kunnalle upeasta palloiluhallista Oriveden ja Längelmäen kunnat, Mäntän kaupunki, Kuoreveden kunta, Vilppulan kunta, Juupajoen seurakunta, Juupajoen osuuspankki, Juupajoen Säästöpankki, Oriveden Ponnistus, Aaltosen Kenkätehdas ja Juupajoen Urheilijat.
Juttu on julkaistu Oriveden Sanomissa 23.8.1973. Se julkaistaan uudestaan juuri sellaisena kuin se on 50 vuotta sitten lehdessä ollut.
