Selvityksen mukaan Oriveden terveysasemalla on noin 27 000 käyntiä vuodessa. Ne koostuvat pääosin orivesiläisten käynneistä.
Palvelupistettä tulee tarkastella saavutettavuuden näkökulmasta. Orivesi voi tuottaa palvelut nykyistä laajemmalle alueelle välimatkat huomioon ottaen: Mänttä–Orivesi matkaa 48 kilometriä (vertailun vuoksi Mänttä–Virrat matkaa 65 km), Kuhmoinen–Orivesi matkaa 56 km (vertailun vuoksi Kuhmoinen–Kangasala matkaa 69 km), Juupajoki–Orivesi matkaa 16 km (vertailun vuoksi Juupajoki–Virrat matkaa 65 km tai Juupajoki–Tampere matkaa 57 km tai Juupajoki–Mänttä matkaa 36 km), Kuhmalahti–Orivesi matkaa 30 km (vertailun vuoksi Kuhmalahti–Kangasala matkaa 30 km), Ruovesi–Orivesi matkaa 42 km (vertailun vuoksi Ruovesi–Virrat matkaa 34 km eli vertailun ainoa, jossa Orivedelle on hivenen pitempi matka).
Asukasmäärä mahdollisella palvelualueella on (pyöristetyt luvut): Orivesi 9 000, Juupajoki 1 800, Mänttä-Vilppula 9 400, Ruovesi 4 100, Kuhmoinen 2 100, Kuhmalahti 1 000 eli yhteensä 27 400.
Tämä vastaa palvelujen järjestämisen periaatteiden asukasmäärää (20–30000), vaikka joiltakin osa-alueilta kuntalaiset asioisivat muissa toimipisteissä.
Tämän alueen väestöstä hyvin suuri osa on ikääntynyttä eli paljon palveluja tarvitsevia. Orivettä toimipisteenä myös kiireellisessä vastaanottotoiminnassa puoltaa sekin, että potilasta kuljetetaan kohti erikoissairaanhoidon yksikköä eikä ensin kauemmaksi Tampereelta ja sitten takaisin täydellisemmän palveluvalikoiman paikkaan.
Selvityksen mukaan Kangasalan terveyskeskuksen tilat ovat täynnä ja edellyttävät investointia uusien vuodepaikkojen saamiseksi. Yleisen tiedon mukaan Acutan päivystys on pahasti ruuhkautunut. Selvityksessä esitetään virheellisesti, että Oriveden vuodeosastolla on 23 vuodepaikkaa. Pirhalle on tietääkseni jo aiemmin ilmoitettu, että vuodepaikkoja on 46, joista tällä hetkellä on käytössä 23.
Terveysasemaa on viime vuosina remontoitu yli 9 miljoonalla eurolla. Sinne on käsittääkseni mahdollista sijoittaa myös ikääntyvien sosiaalipalveluja tuottava laajan palvelun toimipiste.
Kiinnitän huomiota siihen, että kolmostien varrelle esitetään kolmea vuodeosastoa (Ylöjärvi, Hämeenkyrö ja Parkano), mutta pohjoiselle Pirkanmaalle vain yhtä (Virrat). Välimatkat eivät ole suhteessa toisiinsa, vaikka sinänsä en vastusta kolmostien palvelupisteiden sijoittumista.
Päätösten perusteena ei voida käyttää sitä, että eräillä paikkakunnilla on olemassa palvelujen yksityistämissopimuksia. Jos ne otetaan huomioon, ei päätös kohtele yhdenvertaisesti kaikkia hyvinvointialueen asukkaita.
Oriveden vuodeosaston lakkauttamisen sijaan on toimipistettä kehitettävä täyden palvelun (vastaanottotoiminta, päivystysvastaanotto, laajat sosiaalipalvelut) toimipisteeksi.
Selvitykset on laadittu hyvin puutteellisesti. Esimerkiksi lakisääteistä vaikutusarviointia ei juurikaan ole tehty. Tätä edellytetään useissa eri laeissa.
Vaikutuksia on arvioitava useasta eri näkökulmasta, ja niiden kasautuminen on tärkeää tunnistaa. Vaikutuksia tulee arvioida samanaikaisesti ja kokonaisvaltaisesti, kuten Kuntaliiton ohjeistuksessa on sanottu. Näkökulmia ovat muun muassa vaikutukset ihmisiin, lapsiin, liikuntaan ja liikkumiseen, mielenterveyteen, sosiaalisiin suhteisiin ja yhdenvertaisuuteen.
Myös ympäristövaikutukset ja niiden osana vaikutukset terveyteen, viihtyvyyteen ja elinoloihin tulee arvioida. Sama koskee maaseutuun, talouteen ja yrityksiin liittyvää arviointia sekä vaikutuksia organisaatioon ja henkilöstöön.
Kuntaliiton näkemyksen mukaan päätöksiä tulee arvioida sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Päätösehdotuksessa tulee olla mukana myös nollavaihtoehto eli kuvaus siitä mitä tapahtuu, jos asialle ei tehdä mitään. Vaikutuksia on tarkasteltava kunta- ja asiakasryhmäkohtaisesti muun muassa eri-ikäisten ryhmien kohdalta.
Koska esityksissä on selkeitä puutteita ja virheellisyyksiä, on ne kokonaisuudessaan palautettava uuteen valmisteluun.
Reijo Kahelin
aluevaltuuston varajäsen, Vas.
tarkastuslautakunnan jäsen
