Luottamus renkaan pitoon löytyi parin kevyen kierroksen aikana, sitten Jerkka Saarinen paineli jo täysillä jääradan tiukkoihin kaarteisiin

Jerkka Saarinen ja isoveljen 85-kuutioisesta crossipyörästä tehty jääratapyörä. Isä Janne Saarinen oli iloisesti yllättynyt poikansa menestyksestä tämän avauskisassa. Matka suuntautuu maaliskuun puolella Pihtiputaalle kauden viimeiseen jääratojen SM-osakilpailuun. Kuva: Juha Jäntti

Orivesiläinen 12-vuotias Jerkka Saarinen ylsi SM-pisteille heti elämänsä ensimmäisessä moottoripyörien jääratakisassaan. Menestys kotiradalla innosti, ja suunta on nyt kohti SM-sarjan päätöstapahtumaa. Ensi talvena on tarkoitus kiertää ensimmäistä kertaa kaikki mahdolliset jääratamittelöt.

Jerkan isä Janne Saarinen on ajanut itsekin jäärataa jokusen kisan. Perheeseen on hankittu crossipyöriä, joilla jälkikasvu on saanut tapailla vauhdin tuntua kesäaikaan.

– Jerkka tuumasi tuossa pari kuukautta sitten, että hän haluaisi kokeilla kilpailemistakin, ja nimenomaan kotiradalla Orivedellä. Kun tallissa oli valmiina isoveljen crossipyörä, kysyimme häneltä luvan ja teimme siitä pika-aikataululla jääratapyörän. Siitä Jerkka pääsi kohta harjoittelemaan, Janne kertoo.

Junior SM -luokassa ajetaan enintään 85-kuutioisilla pyörillä. Crossipyörä muuntui jääratakelpoiseksi, kun siihen vaihdettiin piikkirenkaat sekä sopivammat iskunvaimentimet ja ratasvälitykset. Takavalo ja ”tappokatkaisin” ovat kisoissa pakollisia turvavarusteita.

Ensimmäisessä jäätreenissä oli hyvä pakkaskeli ja puhdas jää. Janne kehotti Jerkkaa kokeilemaan ensin rauhallisesti, miltä meno tuntuu ja miten hyvin piikkirengas pitää jääradan kaarteissa.

­– Kaveri jaksoi ajaa kolme kierrosta rauhassa ja kysyi sitten, että saako mennä jo täysillä. Se oli minulle  yllätys, miten äkkiä Jerkka pääsi hommaan sisälle jo ensimmäisellä kerralla. Kai se on jotain verenperintöäkin. Hän on halunnut aina ajaa kaikkia vehkeitä, missä vain on bensalla toimiva moottori.

Oriveden avauskisan vetinen ja sohjoinen rata oli haastava kokeneemmillekin kuskeille, ja junioreille erityisesti. Jerkkakin sai olla tarkkana, mutta otteet olivat jo heti alkuun kilpakumppaneiden tasolla.

­– Kisa oli hienoa katsottavaa, olin ylpeä hänen ajamisestaan. En millään osannut odottaa eka kisasta näin kovaa suoritusta. Meillä ei ollut ennakolta mitään mittaria muihin junnuihin, miten kovaa he menevät, mutta hyvin Jerkka pääsi siihen vauhtiin mukaan, Janne kehuu.

Maaliskuun toinen viikonvaihde tuo tullessaan SM-jääratasarjan päätöskisan Pihtiputaalla. Kun nyt Jerkka sai kisaputken auki, perhetiimi suuntaa myös heti seuraavaan koitokseen. Tavoite on päästä sitä ennen vielä harjoittelemaan kotiradalla, jos jääolot vain sallivat.

Jerkka Saarinen odotti pääsyä radalle kisalähdössä Oriveden SM-jäärata-ajoissa. Kuva: Juha Jäntti

Lähtöjä treenaamaan

Jerkka olisi mieluusti harjoitellut vähän enemmänkin ennen ensimmäistä kisakoitostaan. Tuntuma jäärataan löytyi kuitenkin sujuvasti, niin että kisavauhti oli heti kokeneempien junioreiden tasolla.

– Tämä ei tuntunut mitenkään hankalalta. Olen ajanut kesällä crossia, eikä meno jääradalla ole kovin isosti erilaista. Tärkeintä on, että oppii luottamaan kaarteissa renkaiden pitoon. Vauhtia on enemmän, keskinopeus seitsemänkympin paikkeilla ja suoralla yli satasen, Jerkka arvioi.

Se tärkeä juttu, luottamus renkaan pitoon, löytyi heti ensimmäisessä harjoituksessa.

– Vedin pari kierrosta ja tunnustelin, missä pidon raja menee. Sitten vain lisäsin vauhtia ja huomasin, että kyllä pitoa löytyy. Sekään ei haitannut, että veljeni pyörä on vähän korkeampi kuin omani. Tuohonkin totuin hyvin, kun oli pari treeniä ajettu.

Ennen Oriveden kisaa Jerkka sanoi, että hän haluaa kilpailla vain kotiradalla. Nyt mieli tekee jo muuallekin, kun avauskisa osoitti, että vauhti riittää hyviinkin sijoituksiin.

Lähtö on jääratakisassa aina tärkeää saada onnistumaan. Nimenomaan lähtöjä Jerkka toivookin pääsevänsä treenaamaan näinä päivinä. Ajaminen sinänsä sujuu, kunhan startti osuu kohdalleen, ja kuski pääsee taittamaan ensimmäiseen kaarteeseen kärkiporukassa.

Jääkiekko on ollut totutusti ja pitkään koko Saarisen perheen pääurheilulaji. Kaikki sisarukset pelaavat, Jerkkakin pienestä pitäen. Tämä kausi on mennyt omalla pelitontilla eli maalivahtina Fortunan U14-junnuissa, omaa ikää vuotta vanhempien joukkueessa.

– Kiekkoilu on ollut se tärkein juttu, mutta nyt haluan katsoa, jos voisin harrastaa moottoripuolta vähän enemmänkin. Jäärata kiinnostaa, se on hauskempaa kuin kesäajan crossi. Jäällä on enemmän vauhtia, ja siinä voi hakea monipuolisemmin kulmia ja ajolinjoja.

Jannekin arvelee, että kesäaika saa olla rauhallisempaa kisamielessä. Tosin koskaan ei tiedä, milloin joku perheestä innostuu johonkin kesälajiin. Crossipyörällä on mahdollista ajaa monenlaista kisaa.

– Se näyttää selvältä, että ensi talvena kierrämme jäälle kaikki mahdolliset kisat. Tänä talvena tarjolla olisi ollut kolme SM-osakilpailua ja erillinen Pohjanmaa-cup. Niihin kaikkiin tähtäilemme heti ensi kaudella.

Meno oli vauhdikasta heti Jerkka Saarisen (vasemmalla) uran ensimmäisessä kisalähdössä. Tuloksena oli neljäs sija ja kahdeksan pistettä SM Junior -luokassa. Kuva: Juha Jäntti

Leave a Comment