Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan 18–79-vuotiaista suomalaisista voisi noin 680 000 lähteä pyydettäessä kuntavaaliehdokkaaksi. Heistä jopa noin 170 000 lähtisi ehdolle erittäin mielellään. Kyseinen määrä on viisi kertaa suurempi kuin mitä ehdokkaita on aiemmissa vaaleissa asetettu. Kunnallisalan kehittämissäätiön mukaan viimeksi kuntavaaleissa oli noin 33 000 ehdokasta.
Tämä innokkuus ei kuitenkaan tunnu vielä konkretisoituvan vaalikentillä. Puolueilla on ollut hankaluuksia löytää ehdokkaita. Etenkin nuorien maanittelu mukaan on ollut vaikeaa, vaikka edellä mainitun tutkimuksen mukaan alle 30-vuotiaista jopa joka neljäs on kiinnostunut vaaliehdokkuudesta.
Ehdokkaaksi lähteminen tarkoittaa yleensä sitoutumista yhteisten asioiden hoitamiseen neljäksi vuodeksi. Luottamustehtävistä voi kuitenkin anoa eroa, jos elämäntilanne sitä vaatii. Kyse ei siis ole koko loppuelämän kestävästä pestistä. Sekin on täysin sallittua, jos äänestäjät näin osoittavat aina neljän vuoden välein.
Jos ehdokkuus ei nuoria kiinnosta, niin yksi vaaleihin liittyvä velvollisuus on ainakin varsin helppo täyttää eli äänestäminen. Jostain syystä tämä ei nuoria tunnu kiinnostavan. Vuoden 2017 Kuntavaalitutkimuksen mukaan vain joka kolmas 18–24-vuotias nuori käytti niissä vaaleissa ääntään.
Parempaan tulokseen päästään niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti, kun kuntavaalien yhteydessä puhutaan myös nuorten elämään liittyvistä asioista. Pidetään tästä yhdessä Orivedellä ja Juupajoella huolta.
