Erityiskiitos viime viikon Rivien välistä -kirjoituksesta! Eritoten mieltäni lämmitti kirjoittajan tomerat kannanotot vilkun käytön ja ajoradan laveamman hyödyntämisen puolesta; teiden urautuminen kun on pitkälti kotokutoista. Siis meidän autoilijoiden itsemme aiheuttamaa.
Olen monta vuotta saarnannut lähipiirille ja välillä laajemminkin, että jos ei yhteisten verovarojen käytöstä jaksa kiinnostua ja piitata, niin omaa rahaa ja ympäristöä voisi säästää melkoisesti, puhumattakaan ihmishengistä. Hengitettävät, myös liikenteen tuottamat alle 10 mikrometrin kokoiset pienhiukkaset kun aiheuttavat runsaasti ennenaikaisia kuolemia.
Parin vuoden takainen saksalainen tutkimus osoitti, että renkaiden, tienpinnan ja jarrujen kulumisen aiheuttamat pienhiukkaspäästöt muodostavat 85 prosenttia liikenteen pienhiukkaspäästöistä! Pakokaasujen osuus on siis vain 15 prosenttia. On hyvä lisäksi huomata, että Saksassa ei käytetä Suomen tapaan talvisin nastarenkaita…
Renkaiden kuluminen käy teiden kulumisen kanssa yhtä jalkaa. Kumin kuluminen jää eräiden selvitysten mukaan noin puoleen, jos ajaa aina mahdollisuuksien mukaan ajokaistan sileintä kohtaa verrattuna siihen, että ajaisi muiden tapaan urissa, ajoradan karheimmassa kohdassa.
Muuten, mainittu liian hätäinen oikealle kaistalle palaaminen ohituksen jälkeen paitsi sotkee ohitettavan tuulilasin ja koko auton, myös lisää huomattavasti tuulilasin rikkoutumisia.
Pentti Väisänen
