Koronaepidemian vuoksi voimassa olevat poikkeusolot ovat muuttaneet jokaisen arkea. Kodeista on tullut lennonjohtokeskuksia, joissa vanhemmat tekevät etätöitä, valvovat lastensa etäkoulunkäyntiä sekä hoitavat normaalit perhearkeen kuuluvat rutiinit. Tai ainakin kaikki ne rutiinit, jotka ovat sallittuja.
Tilanne on vaatinut kaikilta uuden oppimista ja nopeaa uusien taitojen omaksumista. Moni on saanut ottaa lähes lennosta käyttöönsä videoneuvotteluissa tarvittavat ohjelmat. Samassa yhteydessä on pitänyt opetella, kuinka digitaalisessa kokousympäristössä on toimittava. Ympäristöäänkin on pitänyt silmäillä toisin tavoin, kun oman kodin arki tulee näkyväksi videoneuvottelukumppaneille. Onneksi ohjelmissa on hienoja ominaisuuksia, joilla taustalla olevan tiskivuoren voi peittää esimerkiksi paratiisirannan kuvalla.
Nyt tehdyillä digiloikilla ja etätyöjaksoilla on varmasti vaikutuksensa aikaan, jolloin arjen pitäisi niin sanotusti palata normaaliksi. Etäopiskelun suomia mahdollisuuksia tullaan myös jatkossa hyödyntämään kouluissa ja oppilaitoksissa. Yhtä lailla töitä tehdään jatkossa etätyöpisteistä eikä yhteisiä, suuria toimitiloja enää välttämättä tarvita.
Ihminen oppii ja sopeutuu vaikka mihin, jos hänen on pakko. Vastaavassa ei hyväkään työnjohto normaaleissa olosuhteissa välttämättä onnistu.
