Kommentti pääkirjoitukseen

Tuulivoimalan pienoismalli
Akaalaisen Tapio Kivistön tekemässä dioraamassa mittakaava on 1:160. Kuva: Arttu Käpylä

Ylen uutisissa esitetty tutkimus tuulivoimaloista kaipaa ehkä lisäkommentointia. Tutkimuksesta kirjoitettiin Oriveden Sanomien pääkirjoituksessa 22. huhtikuuta.

Television haastattelussa tutkimuspäällikkö totesi, etteivät he voineet tutkia suurten voimaloiden infraäänitasoja, eikä näitä mahdollisia tuloksia kannata siksi spekuloida.

Valtioneuvoston tilaaman tutkimuksen alla olleet voimalat ovat teholtaan yhden kolmanneksen Orivedelle suunnitelluista. Pitää muistaa, että voimalat tuottavat myös kuuluvaa ääntä, jota ainakin jotkut pitävät häiritsevänä.

Tiistain uutisissa oli tarinaa Tornioon suunnitelluista 50 voimalasta, jotka ovat samankokoisia, kuin Orivedelle suunnitellut. Eivät tuntuneet asukkaat hirveästi tykkäävän.  Suomi on Euroopan ainoa maa, jonne voi vielä rakentaa maalle, joten kansainvälisten sijoittajien ja lobbareiden mielenkiinto kohdistuu voimakkaasti maahamme.

Suomen Tuulivoimayhdistys ry on vuodesta 1988 lähtien ollut ainoa valtakunnallisesti tuulivoimatietoa jakava organisaatio. Tutkiva journalismi voisi selvittää, mitkä tahot ovat Tuulivoimayhdistyksen takana. Lyhyellä vilkaisulla sieltä löytyvät lähes kaikki suuret tuulivoimaloita suunnittelevat, rakentavat, valmistavat, pääomittavat ja omistavat kansainväliset toimijat, joiden yhteinen liikevaihto on miljardiluokkaa.

Suomen Tuulivoimayhdistys toimii Jyväskylästä käsin ja antaa ymmärtää olevansa puolueeton, vain oikeata ja rehellistä tietoa jakava laitos. Sillä on neljä täysipäiväistä lobbaria, jotka julkaisevat artikkeleita, tilastoja ja muuta ”tutkittua tietoa”. Tarvittaessa he myös käyvät vahvistamassa päättäjien uskoa. Mikäli Tuulivoimayhdistyksen jakama tieto tulisi idän suunnalta, sitä sanottaisiin trollaamiseksi.

On selvää, että yksittäisten ihmisten taistelu tällaisia tuulimyllyjä vastaan on melko toivotonta, mutta toivon, että vapaa ja puolueeton lehdistö antaa siihen edes pieniä mahdollisuuksia.

Ohessa selvennykseksi kuva akaalaisen Tapio Kivistön tekemästä dioraamasta. Mittakaava on 1:160 eli pienoismallissa 1 sentti vastaa 1,6 metriä. Voimalan kokonaiskorkeus 300 metriä, on mallissa 187,5 senttiä ja ihmisen korkeus mallissa aavistuksen yli 1 sentti eli vastaa luonnossa 165 senttiä.

Korkeusero mallissa on 9 senttiä, joka vastaa siis luonnossa 14,4 metriä. On huomattava, että suunnitellulla voimala-alueella maastoerot ovat luokkaa 20-40 metriä.

Lupa mallin julkistukseen on saatu tekijältä Tapio Kivistöltä ja kuvan ottaneelta Arttu Käpylältä.

Kullervo Erkkilä

Leave a Comment