Rukous on sydämen nöyrää, vilpitöntä ja rehellistä puhetta Jumalan kanssa. Joskus sanoja ei edes tarvita. Sydämemme hiljaisimmatkin huokaukset tavoittavat taivaallisen Isämme sydämen.
Saamme kertoa Jumalalle rukouksessa kaikki omat asiamme, kiitoksemme ja murheemme. Saamme pyytää siunausta itsellemme ja toisille ihmisille. Ellemme tiedä, miten rukoilla omin sanoin, voimme lukea esimerkiksi Raamatussa kerrotun Jeesuksen opettaman Isä meidän -rukouksen.
Raamattu kertoo meille, kuinka Jumala puhuu tavalla ja toisella, ihminen ei vain aina huomaa Jumalan puhetta. Joskus voimme kokea, että meidän tulee tehdä jokin tietty asia, ja jos siinä tilanteessa aistimme yliluonnollisen rauhan, se on yleensä silloin Jumalan Pyhän Hengen kehotus.
Jumala on luvannut johdattaa niitä ihmisiä, jotka rukoilevat ja pyytävät johdatusta. Joskus ihminen ei välttämättä heti osaa tulkita Jumalan puhetta, joka saattaa olla esimerkiksi jonkun ystävän yllättävä viesti johonkin tiettyyn hetkeen. Jos on epävarma, mitä Jumala haluaa meidän tekevän, silloin kannattaa usein ottaa aikalisä ja miettiä, mitä Jeesus tekisi tietyssä tilanteessa.
Rukoillessamme koemme usein rauhan valtaavan sydämemme ja koemme yhteyden Jumalan kanssa. Hiljentyessämme Herran edessä, rauhallisessa paikassa, saatamme jopa kuulla Jumalan äänen. Jumalan ääni on aina Raamatun mukainen ja meidän tuleekin koetella kuulemamme aina Raamatun sanalla, sillä Jumala puhuu meille Raamatussa suoraan kannustavin ja lohduttavin sanoin.
Kirjoitin aikoinaan kirjan Jumalan puhetta sydämelle. Toisen painoksen nimenä oli Jumalan puhetta sydämestä sydämeen. Halusin tuoda kirjassani esiin sitä, miten nykyisinkin Jumala voi puhua meille, Jumalan sydämeltä omaan sydämeemme.
Rukous on vastavuoroista keskustelua Jumalan kanssa. Raamatusta voimme lukea kertomuksia erilaisista tilanteista, joissa Jumala puhui entisajan profeetoille, mutta myös tavallisille ihmisille. Jumala puhui joskus korvin kuultavasti, joskus vain hiljaa ihmisten sydämiin.
Johanneksen luvussa 10, jakeessa 27 lukee: ”Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua.” Kuinka voimme siis kuulla Jumalaa? Jumalan lapsina saamme omistaa kaikki Jumalan lupaukset Raamatusta. Jeesus on luvannut, että Hän on meidän Hyvä Paimenemme ja Hän on antanut henkensä meidän lampaittensa puolesta eli on sovittanut syntimme Golgatan ristillä.
Vaikka emme kuulisi Jumalan ääntä, voimme luottaa siihen, että Raamatussa Jumala puhuu meille. Lukiessamme yhä enemmän Raamattua, opimme tuntemaan rakastavan Isämme ja Pyhän Hengen äänen.
Mirkka Tuominen
Seurakunnan viestintä- ja julistustyön vastuuryhmäläinen
