Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli 200 vuotta sitten teollistumisen alkaessa 0,03 miljoonasosaa, josta se kasvoi nykyiseen 0,04 miljoonasosaan (ppm). Teollistumisen myötä väestö kasvoi räjähdysmäisesti, ja on nyt 7 miljardia. Tällainen väestömäärä kymmenkertaisine kotieläinlaumoineen hönkii hengitellessään ilmakehään suunnattomat määrät hiilidioksidia.
Nyt sitten Euroopassa ja varsinkin Suomessa on päätetty panna suitset hiilidioksidin tupruttelulle – toivottavasti ei hengitykselle.
Hiilidioksidi siirtyy ilmasta kiertoon viherkasvien ja levien yhteytysprosessissa. Lehtivihreän lisäyksen katsotaan olevan käyttökelpoinen keino hiilidioksidin sidonnassa. Ilmaston lämmetessä on puuston kasvu lisääntynyt. Kasvu ei ole rajoittunut vain puihin, sillä kaikki kasvit ovat lisänneet kasvuaan. Siinä on pohjoisen pallonpuoliskon merkittävin hiilinielu. Tätä hiilinielua voidaan kiihdyttää lisäämällä kasvaviin metsiin fosforipitoista lannoitetta. Tällä tavalla Suomen osuus on kirkkaasti hoidettavissa hiilikaupassa.
Hiilidioksidipäästöt voidaan saada kuriin 30 vuodessa. Siihen päästään energian tuoton suuntaamisella lähes kokonaan sähköön ja sen tuottamisella hiilettömästi ydinvoimalla ja vesivoimalla. Sähköllä toimivan rautatieverkoston rakentaminen koko valtakunnan kattavaksi vähentää hengitysilman laatua heikentävää maantieliikennettä.
Tässä on kuitenkin hyvä muistaa Petteri Taalaksen lausuma, jossa toppuutellaan ilmastohätäilijöitä.
Eelis Pulkkinen
Orivesi
