Lapsuuteni aikainen terveydenhuolto Orivedellä 1950-luvun loppupuolella oli aika paljon erilaista kuin nykyisin. Kotonani Savonkylän Tilsassa oli lapsia ja lisää tuli sen kuin kaksi talon miniää ehti pyöräyttelemään.
Ensimmäisen kätilön käynnin muistan hämärästi, sen täytyi olla keväällä 1959 ja muistan kun hän puntarilla punnitsi vauvaa pyyhkeestä tekemässään nyytissä.
Varsinainen hahmo oli kuitenkin terveyssisar Liisa Rantanen. Hän kulki siihen aikaan mopolla talosta taloon, jossa lapsia oli ja hoiti rokotukset ja tutki ilmenneet vaivat ja neuvoi äitejämme terveydenhuollossa. Muistista ei häviä kalkkikalanmaksaöljy se oli kamalan näköistä ainetta ruskeassa pullossa, jossa oli oikea korkki pullonsuussa. Pelkäsin aina, että se on maitoliimaa. Myös fluoritabletit tulivat siihen aikaan.
Mutta ne rokotukset, kammosin niitä ja aina, kun kuului mopon ääni niin piiloon. Mutta ei auttanut, esille oli tultava ja rokottajaiset pidettiin, ja minua harmitti, kun serkkutytöt ja siskoni eivät itkeneet ja ottivat piikkinsä kuin miehet, ja minä paruin kuin henkeä olisi viety.
Kerran oli oikein huonoa tuuria. Liisa kerkesi pihaan, etten huomannut, ja äiti sattui olemaan pihassa ja nappasi minut kiinni ennen kuin pääsin karkuun, niin mikäs siinä auttoi. Miehen keinot! Hyökkäsin nyrkit pystyssä Liisan kimppuun ja käskin lähteä pois. Äiti puuttui asiaan mielestäni kovin ottein ja Liisaa nauratti kovasti ja piikin sain.
Seuraavaan kertaan rokotuskammoni jäi, se oli saman kesän syyspuolella. Liisa viritti tarpeitaan mummulan tuvassa ja sanoi, että on vähän tylsä neula. Tiesin hyvin, että se tekee kipeämpää kuin terävä neula. Onneksi oli käynyt niin, että isä oli ajosta poikennut syömään, oli kotona ja istui arkun kannella. Minä pidin isää kaulasta ja en parkunut, kun Liisa pisti. Eikä se sattunut, kun paneuduin asiaa miettimään. Olinpa ylpeä, miehet eivät itke!
Se oli kovaa työtä terveyssisarelle, jota me kakarat kutsuimme tippatädiksi vanhemmilta lapsilta kuullun mukaisesti, kulkea mopolla pitkin pitäjää ja oman neuvokkuuden varassa, tuli millainen tilanne hyvänsä. Hienoa työtä Liisa Rantanen teki ja oli pidetty hieno ihminen.
Tuomo Alanen
