Toinen joulupäivä, Tapaninpäivä ja marttyyrien muistopäivä – pyhäpäivä, jolla on monta nimeä ja merkitystä.
Toinen joulupäivä vie ajatukset vahvasti joulun ytimeen, seimen äärelle, paimenten seuraksi kedolle, enkelijoukon kanssa laulamaan kunniaa vastasyntyneelle Jumalan pojalle.
Tapaninpäivä taas vie ajatukset lapsuuden joulunviettoon, tapaninajeluihin hevosella tai hevosvoimilla, sukulaisvierailuihin ja päivään, jolloin sai luvan kanssa tavata ystäviä perheen kanssa vietetyn joulun jälkeen. Ja toki Tapanilla viitataan myös Stefanokseen, puheidensa ja uskonsa tähden kuoliaaksi kivitettyyn ensimmäiseen kristittyyn marttyyriin, joka ansaitsee muistopäivänsä muiden marttyyrien joukossa.
Kulttuurikristillisen murroksen myötä marttyyri-sanan merkitys on laajentunut kristinuskon piiristä koskemaan kaikkia ihmisiä, jotka ovat kuolleet tai kärsivät uskonsa tai aatteensa puolesta. Ihmisiä, joilla on jalo päämäärä, vahva vakaumus ja halu toimia niiden puolesta jopa henkensä uhalla.
Sanan kolmas merkitys on puolestaan hyvin maallinen, arkinen ja jopa ivallinen. Arjen marttyyri tekee kaiken mitä pyydetään ja vielä enemmän. Hän uhraa elämänsä, aikansa ja jopa terveytensä toisten puolesta – mutta kokee aina jäävänsä vaille kiitosta. Kukaan ei näe eikä huomaa hänen uhraustaan, ei koskaan.
Tunnetko sinä arjen marttyyrin? Ja mitä ajattelet, onko hän lammas, susi, käärme vai kyyhkynen, jotka Jeesus nostaa vertauskuvallisiksi esimerkeiksi seuraajilleen päivän evankeliumissa.
Onko arjen marttyyri lauhkea lammas, joka seuraa paimenta ja tekee niin kuin tämä käskee? Onko hän petollinen susi, joka on valmis raatelemaan heikoimmat osana laumansa tehtävää?
Onko hän viekas käärme, joka houkuttelee maistamaan juuri sitä kiellettyä omenaa? Vai onko hän viaton kyyhkynen, joka sydämestään haluaa hyvää ja uhraa siksi itsensä toisten puolesta, jotta meidän ei tarvitse?
Ja ennen kaikkea, kuka sinä olet tässä joukossa?
Mari Mattsson
Kirjoittaja on pappi ja vs. hiippakuntasihteeri, joka viihtyy maalla ja merellä kaukaisuuteen katsellen
