Toisen jäte on toisen aarre. ECO3 alueella Nokialla teollisuuden sivutuotteista ja käytetyistä materiaaleista tehdään raaka-ainetta uusiokäyttöön.
Kiertotalous on nykyään varteenotettavaa liiketoimintaa, jota tehdään markkinatalouden ehdoilla vaikkakin luontoa kunnioittaen ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Kun ennen teollisuuden tuotannossa syntyvä jätekasa oli vain ongelma, josta piti päästä eroon, nyt se on ”sivuvirta”, joka hyödynetään itse tai myydään muualle käytettäväksi. Yhä useampi yritys käyttää uusiomateriaaleja jo siitäkin syystä, että markkinat ja sijoittajat uskovat niihin.
Esimerkiksi tieväylän perusrakentaminen voidaan nykyään tehdä kokonaan ECO3-alueella tuotetulla uusiomateriaalilla. Tierakentamisessa käytetään kaivosteollisuuden sivutuotteena syntynyttä kivimurskaa, rakeistettua tuhkaa, kierrätettyä asfalttia ja rengasjätteestä tehtyjä meluvalleja.
Pirkanmaalaisissa kodeissa syntyvä biojäte puolestaan muuttuu ECO3-alueella biokaasuksi, jolla voi tankata autonsa, tai luomuviljelyyn kelpaavaksi lannoitteeksi.
Alueella toimii jo 38 kiertotalousalan yritystä, jotka tekevät keskenään monenlaista yhteistyötä.
ECO3-alueen hyvästä maineesta kertoo se, että uusien tulijoiden sijoitteleminen olemassa olevien yritysten naapurustoon on välillä jo haastavaa. Nokian kaupungin elinkeinojohtaja Tiina Laakkonen vertaa työtä raskaan sarjan palapelin kokoamiseen.
– Kiertotalous ei ole kaunista eikä siistiä. Kun uusi kiertotalousyritys ilmoittaa haluavansa alueelle, alkaa kuumeinen mietintä, minne se sijoitetaan: jos se haisee, pölyää tai meluaa, se ei voi asettua kovin fiinien yritysten naapuriin, jos siellä kulkee jatkuvasti rekkoja, niille pitää olla sujuva kulku ja niin edelleen. Kaupungin kannalta tämä on kuin jäätävän kokoinen palapeli, jossa kokonaiskuva muuttuu aina, kun yksi pala muuttuu, Laakkonen sanoo.
Haju, pöly ja meteli ovat syitä, joiden takia kiertotalousalue perustettiin alun perinkin Koukkujärven jätteenkäsittelylaitoksen naapurustoon, kauas asuinalueista. Siellä kumin tai biojätteen tuoksahdus tai tuhkan pöllyäminen eivät häiritse ketään: raha siinä vain haisee, kuten entinen maanviljelijä tuumasi lantaa pellolle levittäessään.
Toistaiseksi tilaa tulijoille on löytynyt. Aluetta tiivistetään sitä mukaa, kun uusia yrityksiä tulee ja vanhojen liiketoiminta muuttuu. Esimerkiksi Yara Ecolta on tulossa vuokralle tilaa, kun varastointiin käytettävän alueen tarve on vähentynyt logistiikkaa tehostamalla.
Niukkuus toimii myös kirittäjänä.
– Tänne haluavat yritykset tietävät, että kun paikka tulee tarjolle, on oltava nopea. Se voi laittaa vauhtia kehitystyöhön, investointeihin tai päätöksentekoon, ECO3-aluetta kehittävän ja koordinoivan Verte Oy:n toimitusjohtaja Sakari Ermala sanoo.
Samaan hengenvetoon nokialaiset lupaavat, että tarvittaessa tilaa löytyy suurteollisuudellekin. Kuntien välinen yhteistyö ja kiertotalouteen myönteisesti suhtautuva näkemys maankäytöstä mahdollistavat isotkin hankkeet.
Karttaa katsoen tilan niukkuus voi ihmetyttää: metsäähän Porintien pohjoispuolella riittää. Kovin kauas isosta tiestä alue ei kuitenkaan voi laajentua, jotta yritysten logistiikka pelaa eikä hiilijalanjälki kasva sen takia. Toiminnan luonteen takia myös suojavyöhykkeet ovat valtavat.
– Yara Ecolla olemme hyvin tietoisia siitä, että toimimme pohjavesialueen tuntumassa. Viranomaiset tietysti valvovat meitä, mutta pidämme itsekin huolta siitä, että emme ole haitaksi ympäristölle, Ari Petäjistö sanoo.
Sakari Ermala huomauttaa, että bio- ja kiertotalouden erityispiirteet sekä pohjavedet, luonto- ja virkistysarvot on otettu huomioon jo ECO3-alueen kaavoituksessa.
Koska yhdestä taloudesta tulee varsin pieni määrä käytettyjä autonrenkaita, metallia tai biojätettä, kiertotalous tarvitsee toimiakseen ison väestöpohjan. Useimpien yritysten toimialue onkin koko Suomi.
Pelkkä Pirkanmaakin on toki iso ja kehittyvä talousalue ja sellaisena tärkeä asiakas. Maakunnan pääkaupunki näyttää mallia kiertotaloushankinnoissa muun muassa rakentamalla Yliopistonkadun ensi kesänä uusiksi paikan päällä olemassa olevia ja uusiomateriaaleja käyttäen.
– Julkisissa hankinnoissa pitäisi enemmän korostaa uusiutuvien materiaalien käyttöä, Sakari Ermala sanoo.
Kun puhutaan kiertotaloudesta, puhutaan isoista materiaalivirroista eli merkittävästä tavaraliikenteestä. Hyvä tie- ja rautatieverkko tulevat tarpeeseen. Niin ECO3:n kuin koko Pirkanmaan kasvuvaltti onkin logistinen sijainti. Maakunnasta on lyhyt matka sekä pääkaupunkiseudulle että pohjoisempiin keskuksiin, ja ECO3:n alueelta on helppo kulkea kaikkiin ilmansuuntiin.
Nokialta katsoen Rauman ja Porin satamatkin ovat järkevällä etäisyydellä.
– Satamien läheisyys on suuri mahdollisuus, sillä niiden kautta voidaan tuoda materiaalivirtoja ulkomailta asti ja niissä onnistuu myös materiaalien varastointi. Yaralla on oma satama Siilinjärvellä, josta kuljetetaan tuotteita ja materiaaleja asiakkaille Saimaan kanavan kautta, Ari Petäjistö kertoo.
– Teemme Rauman kaupungin ja sataman kanssa jo yhteistyötä sillä ajatuksella, että teollisuuden sivuvirtoja voidaan tuoda Nokialle jalostettavaksi koko Itämeren alueelta. Näkemystä terminaalitoiminnasta tarvitaan täällä sisämaassakin, Sakari Ermala jatkaa.
ECO3-alueella esimerkiksi kumia, biojätettä, tuhkaa ja asfalttia osataan jo tehokkaasti muokata uusio-raaka-aineiksi. Verte Oy:ssä on vastikään käynnistynyt selvitystyö uusien tulevaisuuden mahdollisuuksien löytämiseksi.
Ermalan mukaan potentiaalia on ainakin muoveissa, tekstiileissä, kemian teollisuudessa ja rakennuspurkujätteen kierrättämisessä. Myös hiilidioksidin talteenottoon liittyvä teknologia kiinnostaa, ja vetytalouteenkin Vertellä jo valmistaudutaan.
Verte Oy:n toimitusjohtaja huomauttaa, että Nokialla alan edelläkävijyys on paljon muutakin kuin kiertotalousyritysten houkuttelemista kaupunkiin. Kiertotalous on osa kaupungin strategiaa, mikä näkyy käytännössä monenlaisina tekoina. Vuonna 2019 kaupungin omistamat autot muutettiin kaasukäyttöisiksi, ja rakentamisessa käytetään mahdollisuuksien mukaan uusiomateriaaleja.
– Biokaasun tuotannon ja jakeluverkoston kehittäminen ja kasvattaminen on konkreettinen toimi, joka edistää Nokian tavoitetta olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2030 mennessä, Sakari Ermala sanoo.
Hän muistuttaa, että politiikallakin on merkitystä. Jotta Suomi olisi jatkossakin kilpailukykyinen ja kiinnostava kiertotalouden tekijä, on huolehdittava siitä, että lait ja lupakäytännöt ovat ajan tasalla, joustavia ja ennakoitavissa. Silloin kansainvälisten yritysten on helpompi investoida Suomeen.
Ymmärrys kiertotalouden mahdollisuuksista toki kasvaa ja kehittyy koko ajan muuallakin maakunnassa. Pirkanmaalla bio- ja kiertotalouden ekosysteemejä ja yritysalueita on suunnittelilla tai olemassa muun muassa Hiedanrannassa, Tarastejärvellä, Mänttä-Vilppulassa ja Vesilahdella.
Periaatteessa alueet kilpailevat keskenään alan toimijoista. Toisaalta kiertotaloudessa toimii sama markkinalogiikkaa kuin vaikkapa autokaupassa: mitä enemmän alan toimijoita on lähekkäin, sitä helpompi on tulla ostoksille – tai investoimaan.
– Mieluummin ajattelen, että täydennämme toisiamme. Pieni kilpailu myös kirittää tekemään asiat paremmin. Meidän tehtävämme on tarjota niin hyvä tuote, että yritys päättää tulla meille. Tällä alalla ei riitä, että osoitetaan yritykselle tontti. Sen pitää olla kaavoitettu kiertotalouteen, pitää olla tarjolla kontakteja, yhteistyökumppaneita ja tukea kehitystyöhön – näistä asioista syntyvät erot eri alueiden välillä, Sakari Ermala sanoo.
Sama ”autoliikelogiikka” toimii myös alueiden sisällä, kun ne houkuttelevat uusia tulijoita.
– Uuden yrityksen on paljon helpompi lähteä liikkeelle tällaisella alueella, jossa infrastruktuurin lisäksi on valmiina jo toiset yritykset eli mahdolliset yhteistyökumppanit. Täällä puhalletaan samaan hiileen. Kaikki toimivat kiertotalouden puolesta, eivät toisiaan vastaan, Ari Petäjistö vakuuttaa.
ECO3-alue
- Nokialla Kolmenkulmassa sijaitseva kiertotalousyritysten teollisuusalue
- 38 yritystä
- 150 hehtaaria
- Yritykset ovat investoineet alueelle yhteensä noin 70 miljoonaa euroa
- Alueella käsitellään muun muassa teollisuuden ja kaupan sekä yhdyskuntajätteitä, elektroniikkaromua, metallia, autonkoreja, paperia, kartonkia, muovia, tuhkaa, autonrenkaita, betonia, kiveä ja muita maalajeja sekä rakennuspurkujätettä.
