Vanhan vuoden juttu, entisöinti – kirjoittajan mukaan talousmetsien avulla voidaan edesauttaa vihreää siirtymää

Vaatimus metsien entisöinnistä vähintään vuoden 1950 tasolle tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta loppuvuodesta 2022. Sen toi julkisuuteen Euroopan Unionista komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

Suomessa kaikki vihreät järjestöt ja henkilöt ottivat sen heti omakseen. Takuulla he eivät ymmärtäneet sitä, että summassa tehty entisöinti tekee hallaa sekä metsälle että ihmisille.

TV:n luonto-ohjelmassa moitittiin yhden hehtaarin laajuista hakkuuaukeaa. Siinä oli maaperän pinnan turvekerros aurattu. Sillä tavalla oli saatu mineraalimaa esille. Se on maaperän osa, jossa itävät puun siemenet ja taimet juurtuvat. Siinä näkyi oikeaa metsänhoitoa.

Luontometsät nautiskelijoille ovat aivan eri asia. Vajaatuottoinen sekametsä, joka koostuu koivusta, pajusta, kuusesta ja männystä on ryteikköä. Sen kasvu on minimaalista ja samalla hiilen sidonta lähes olematonta.

Suojellut metsät auttavat hädissään olevia ihmisiä rauhoittumaan. Talousmetsä tuottaa rahaa ja hyvinvointia. Sen avulla voidaan edesauttaa vihreää siirtymää.

Täällä Oriveden alueen rehevillä silttimailla näkyy sellaisia hakkuualoja, joille on jätetty lahoja koivupökkelöitä toukkien kerrostaloksi. Siinä on huomioitu tavallaan luonnon monimuotoisuuden jatkaminen. Siitä asiasta on tullut kansainvälinen muotiasia.

Istutettujen puiden taimet kasvavat lähes puolen metrin vuosivauhdilla. Presidentti Niinistö mainitsi entisöintiasiasta uuden vuoden puheessaan. Jotenkin tuntuu siltä, että vihreän siirtymän myötä luonnon kehitys pitäisi stopata ja pysytellä nyt vallitsevassa tilassa.

Euroopan havumetsävyöhyke ulottuu Norjasta Uralille. Koko tuo lähes Euroopan kokoinen alue toimii kesäisin koko maapallon hiilinieluna.

Laajin osa havumetsävyöhykkeestä sijaitsee Venäjän alueella. Se ei estä puiden hiilen sitomista siellä, vaikka muita asioita pakotteet haittaavat.

Ilmaston lämmetessä kasvukausi on jatkunut 40 vuorokaudella. Tämän vaikutus näkyy kaadettujen puiden kannoissa lähes senttimetrin paksuisina vuosilustoina.

Eelis Pulkkinen

Orivesi

geologi, eläkkeellä

Leave a Comment