Koronapandemia tuli puun takaa ja iski meihin jokaiseen tavalla tai toisella. Elinkeinoelämän osalta osuman voimakkuus on vaihdellut kriittisistä selviytymistaisteluista täysin uusia mahdollisuuksia kohti kiihdyttämiseen. Sopeutumiskyky on ollut vahvin niillä yrityksillä, jotka ovat pitkäjänteisesti panostaneet jatkuvaan kehittymiseen ja uuden luomiseen. Heillä usein myös toipuminen on nousun alkaessa nopeampaa.
Näin lomakauden näkövinkkelistä kotimaan matkailun nousukiito toivottavasti sataa myös Oriveden laariin niin upeiden luontohelmiemme tunnettuuden, mökkeilyvilkkauden kuin paikallisten palveluiden hyödyntämisen osalta. Ulkopaikkakuntalaisten lisäksi myös moni paikallinen on löytänyt lähialueilta uusia kiinnostavia vierailukohteita ja aiemmin joko tiedostamattomia tai muuten käyttämättömiä palveluita, kun kevään rajoitusten myötä katse kohdistui aiempaa intensiivisemmin lähelle.
Kesäisen iloisesta vilinästä huolimatta koronakuprun pidempiaikaisia vaikutuksia Oriveden elinkeinoelämään lienee vielä vaikea ennustaa. Valtiovallan taholta luotiin jo kriisin alkuvaiheessa pikavauhdilla puitteita yritysten tukemiseen. Näkemykset näiden oikeasta kohdentumisesta ovat kirjavia, mutta merkittävälle osalle suomalaista elinkeinoelämää on niiden avulla pystytty rakentamaan silta pahimman yli kohti uusia kehityspolkuja.
Orivedelle tähän mennessä kohdistunut potti lähentelee jo kahta miljoona euroa: Business Finlandin häiriötilannerahoitus n. 1,2 miljoonaa euroa, ELY-keskuksen tuet n. 400 000 euroa ja kuntien kautta kanavoitu yksinyrittäjien tuki n. 150 000 euroa. Valtiokonttorin myöntämä kustannustuki pahiten kärsineille aloille on vasta avattu, joten sen kohdistumisesta ei vielä tietoa ole. Näiden toimien vaikutuksia jäämme mielenkiinnolla odottamaan niin valtakunnallisesta kuin myös orivesiläisyritysten näkökulmasta!
Huomionarvoista on, että moni paikallinen yritys on rohkeasti tarttunut myös tänä poikkeuksellisena keväänä mahdollisuuteen uudistaa ja kehittää toimintaansa. Tästä on hienoja mediahuomiotakin saaneita paikallisia esimerkkejä: neulostehtaalla kehitettiin pikavauhtia suojavaatteisiin kelpaava materiaali, toisaalla on ajettu ylös kasvomaskien tuotantoa, useat yritykset ovat uudistaneet toimitusketjujaan, jopa uusia kehitysinvestointeja on uskallettu suunnitella ja moni on lisännyt kilpailukykyään pienemmillä tehostamistoimilla.
Kuka tietää, jos vaikka juuri nämä kehittämisorientoituneet yritykset houkuttelisivat osaltaan myös kaivattuja uusia toimijoita sijoittumaan tänne? Vai toimisiko saatavilla olevan osaavan työvoiman lisääminen esimerkiksi koulutusta vielä tarkemmin kohdentamalla, ysitien varren yritysalueen rohkea kehittäminen, uusien kumppanuusmallien luominen investointien tueksi tai vaikkapa monipuolinen innovatiivisten hankintojen hyödyntäminen vetovoimatekijöinä? Keskustelu jatkuu, mutta myös toimeen tulee riuskasti tarttua.
Kesäisen Suomen mökkilaitureiden nokassa tai muutoin lomatunnelmissa on hyvä meidän jokaisen virkistää mieltämme ja arjen aherruksen taas alkaessa tuoda tuoreita ajatuksia ja ideoita yhdessä eteenpäin vietäväksi.
Koronapandemia tuli puun takaa ja iski meihin jokaiseen tavalla tai toisella. Elinkeinoelämän osalta osuman voimakkuus on vaihdellut kriittisistä selviytymistaisteluista täysin uusia mahdollisuuksia kohti kiihdyttämiseen. Sopeutumiskyky on ollut vahvin niillä yrityksillä, jotka ovat pitkäjänteisesti panostaneet jatkuvaan kehittymiseen ja uuden luomiseen. Heillä usein myös toipuminen on nousun alkaessa nopeampaa.
Näin lomakauden näkövinkkelistä kotimaan matkailun nousukiito toivottavasti sataa myös Oriveden laariin niin upeiden luontohelmiemme tunnettuuden, mökkeilyvilkkauden kuin paikallisten palveluiden hyödyntämisen osalta. Ulkopaikkakuntalaisten lisäksi myös moni paikallinen on löytänyt lähialueilta uusia kiinnostavia vierailukohteita ja aiemmin joko tiedostamattomia tai muuten käyttämättömiä palveluita, kun kevään rajoitusten myötä katse kohdistui aiempaa intensiivisemmin lähelle.
Kesäisen iloisesta vilinästä huolimatta koronakuprun pidempiaikaisia vaikutuksia Oriveden elinkeinoelämään lienee vielä vaikea ennustaa. Valtiovallan taholta luotiin jo kriisin alkuvaiheessa pikavauhdilla puitteita yritysten tukemiseen. Näkemykset näiden oikeasta kohdentumisesta ovat kirjavia, mutta merkittävälle osalle suomalaista elinkeinoelämää on niiden avulla pystytty rakentamaan silta pahimman yli kohti uusia kehityspolkuja.
Orivedelle tähän mennessä kohdistunut potti lähentelee jo kahta miljoona euroa: Business Finlandin häiriötilannerahoitus n. 1,2 miljoonaa euroa, ELY-keskuksen tuet n. 400 000 euroa ja kuntien kautta kanavoitu yksinyrittäjien tuki n. 150 000 euroa. Valtiokonttorin myöntämä kustannustuki pahiten kärsineille aloille on vasta avattu, joten sen kohdistumisesta ei vielä tietoa ole. Näiden toimien vaikutuksia jäämme mielenkiinnolla odottamaan niin valtakunnallisesta kuin myös orivesiläisyritysten näkökulmasta!
Huomionarvoista on, että moni paikallinen yritys on rohkeasti tarttunut myös tänä poikkeuksellisena keväänä mahdollisuuteen uudistaa ja kehittää toimintaansa. Tästä on hienoja mediahuomiotakin saaneita paikallisia esimerkkejä: neulostehtaalla kehitettiin pikavauhtia suojavaatteisiin kelpaava materiaali, toisaalla on ajettu ylös kasvomaskien tuotantoa, useat yritykset ovat uudistaneet toimitusketjujaan, jopa uusia kehitysinvestointeja on uskallettu suunnitella ja moni on lisännyt kilpailukykyään pienemmillä tehostamistoimilla.
Kuka tietää, jos vaikka juuri nämä kehittämisorientoituneet yritykset houkuttelisivat osaltaan myös kaivattuja uusia toimijoita sijoittumaan tänne? Vai toimisiko saatavilla olevan osaavan työvoiman lisääminen esimerkiksi koulutusta vielä tarkemmin kohdentamalla, ysitien varren yritysalueen rohkea kehittäminen, uusien kumppanuusmallien luominen investointien tueksi tai vaikkapa monipuolinen innovatiivisten hankintojen hyödyntäminen vetovoimatekijöinä? Keskustelu jatkuu, mutta myös toimeen tulee riuskasti tarttua.
Kesäisen Suomen mökkilaitureiden nokassa tai muutoin lomatunnelmissa on hyvä meidän jokaisen virkistää mieltämme ja arjen aherruksen taas alkaessa tuoda tuoreita ajatuksia ja ideoita yhdessä eteenpäin vietäväksi.
Sini Kahilaniemi
Kirjoittaja on kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja, joka työskentelee päivätyökseen yritysten innovaatiorahoituksen ja kansainvälistymisen parissa.
