Yleisurheilutilastoista löytyy mielenkiintoisia merkintöjä juupajokelaisille urheilijoille. Tässä kirjoituksessa esitellään Korkeakosken Kisa-Urhojen ja Juupajoen Urheilijoiden parhaita tuloksia, jotka on löydetty Tilastopajan tietokannasta.
Kisa-Urhojen kovimmat suoritukset ovat pikajuoksuista ja Juupajoen Urheilijoiden puolestaan heitto- ja hyppylajeista. Esiteltävät ennätykset ovat jo iäkkäitä, sillä tuoreimmatkin niistä ovat 1960-luvulta.
Lue myös: 50 vuotta sitten: Korkeakosken Kisa-Urhot 60-vuotias
Voimistelu- ja urheiluseura Korkeakosken Kisa-Urhot perustettiin vuonna 1911. Tilastopajaan se on kirjattu lyhyemmällä nimellä Korkeakosken Kisa-Urhot. Yleisurheilutuloksia löytyi vain kahdelta urheilijalta, mutta ne ovat sitäkin tasokkaampia.
Ossi Merikoski lienee Juupajoen historian nopein juoksija. Hän teki 100 metrillä ajan 10,9 vuonna 1935 ja tätä parempi tulos löytyy vain viidelle suomalaiselle kyseiseltä vuodelta. Tilastossa jää taakse muun muassa kaksi pikajuoksijaa, jotka valittiin Suomen joukkueeseen seuraavan vuoden Berliinin olympialaisiin.
Merikoski voitti 200 metrin piirinmestaruuden neljä kertaa peräkkäin vuosina 1934-1937. Kaksi jälkimmäistä mestaruutta tuli Tampereen Kisatoverien urheilijana. Tämä matka taittui Merikoskelta nopeimmillaan 23,2 sekunnissa. Uudessa seurassaan hän juoksi 400 metrin aidat aikaan 60,5 ja pituutta Merikoski hyppäsi 6,71 metriä Mäntässä syyskuussa 1938.
Tapio Mattila juoksi lähes vastaavia aikoja kaksi vuosikymmentä myöhemmin. 100 metrin paras noteeraus on 11,4 vuodelta 1966 ja 200 metrin ennätys on 23,3 samalta kesältä. Jälkimmäinen suoritus oli Suomen vuositilaston sijalla 31 alle 20-vuotiaiden ikäluokassa. Mattilalle löytyy myös hurja 100 metrin aika 10,8, mutta se ei ole tilastokelpoinen liian kovan myötätuulen vuoksi.
Sillanpää heitti keihästä pidemmälle kuin Tapio Rautavaara
Niilo Sillanpää on Juupajoen Urheilijoiden menestyneimpiä yleisurheilijoita. Hän teki seuralle hienoja keihäänheiton ja kolmiloikan tuloksia vuoteen 1955 asti, kunnes siirtyi Tampereen Poliisi-Urheilijoihin.
Virroilla syntynyt Sillanpää ei ollut ulkoiselta olemukseltaan kaikkein raamikkain keihäskarju, sillä hänen pituudeksensa ilmoitetaan 170 cm ja painoksi 65 kg. Mutta tulokset kertovat, että räjähtävää voimaa ja tehokasta tekniikkaa on löytynyt valtavasti.
Sillanpää oli kahdeksan kertaa peräkkäin (1954-1961) Kalevan kisojen 11 parhaan joukossa keihäänheitossa. SM-mitalia hän ei kuitenkaan voittanut, vaikka kerran se oli äärimmäisen lähellä. 1957 Kalevan kisoissa Sillanpään pisin heitto 69,53 oli sentilleen yhtä pitkä kuin Lavian Kisan Antti Seppälällä. Seppälä sai kuitenkin pronssimitalin, koska hänen toiseksi paras heittonsa oli pidempi.
Sillanpää sai pukeutua Suomi-paitaan useissa maaotteluissa. Hän tuli toiseksi vuoden 1957 Ruotsi-ottelussa ja oli näin varmistamassa keihäänheiton kolmoisvoittoa Suomelle. Ennätystulos 76,33 on vanhan keihäsmallin Suomen kaikkien aikojen tilastossa sijalla 120. Se on lähes metrin pidempi, kuin olympiavoittaja Tapio Rautavaaran pisin keihäskaari.
Sillanpään heittoura kesti todella pitkään. Hän oli Suomen viidenneksi kovin keihäänheittäjä alle 20-vuotiaissa 1950 ja vielä 26 vuotta myöhemmin keppi lensi lähes 60 metriä. Sillanpään kolmiloikan ennätys on 14,13 metriä. Tällaisella tuloksella olisi sijoituttu viime vuosina Suomen tilastossa helposti 20 parhaan joukkoon.
Yleisurheilun olympiavoittaja asui lapsuutensa Lylyssä
Myös Ilpo Helperi teki hienoja keihäänheiton tuloksia 50- ja 60-luvuilla. Ennätysheitto 71,66 on kiskaistu Keuruulla syyskuun loppupuolella 1959. Sen ansiosta hän oli maan 15:s paras keihäänheittäjä kyseisenä vuotena ja Suomen kaikkien aikojen tilastossa sijalla 252.
Niilo Niinilammi vastaa seuran kovimmasta kuulantyönnön tuloksesta. Hän pukkasi 7,26 kilon rautakuulaa 14,10 metriä Hämeenlinnassa heinäkuussa 1956. E. Niinilammi -nimellä tilastoihin kirjautunut kuulantyöntäjä teki tuloksen 13,47 kolme vuotta aikaisemmin.
Vanhin Juupajoen Urheilijoille löytyvä merkintä Tilastopajasta on A. Sikiön korkeushyppytulos 180 cm vuodelta 1947. Se oikeuttaa jaetulle 29. sijalle vuoden 1947 Suomen tilastossa.
Juupajokeen liittyy vieläkin vanhempaa yleisurheiluhistoriaa, sillä Suomen ensimmäinen yleisurheilun olympiavoittaja Verner Järvinen asui lapsuutensa Juupajoen Lylyssä. Järvinen voitti ns. antiikkisen kiekonheiton Ateenan 1906 väliolympialaisissa. Tässä lajissa kiekkoa heitetään korokkeella seisten ja ilman vauhtia. Tavallisessa kiekonheitossa hän oli kolmas ja keihäänheitossa viides. Järvinen teki myös kisojen pisimmän kuulantyönnön suorituksen, mutta hänet hylättiin virheellisen tekniikan vuoksi.
Kaksi vuotta myöhemmin Järvinen oli kolmas Lontoon olympialaisten antiikkisessa kiekonheitossa. Samana vuonna hän teki tavallisen kiekonheiton maailmanennätyksen 44,84 metriä. Verner Järvistä kutsutaan myös ”Isä Järviseksi”, sillä hänen neljä poikaansa Yrjö, Kalle, Akilles ja Matti olivat menestyneitä yleisurheilijoita.
Juupajoelta ponnistaneet yleisurheilijat ovat siis tehneet jo pitkään upeita tuloksia. Toivottavasti kunnasta tulee vielä joskus uusiakin urheilutähtiä.
Sami Tapanainen
