Sateisena kevätaamuna aasit Alma ja Amelie katsovat Mari Syvästä kuin todeten, että et ole tosissasi, kun tämä on viemässä niitä ulos.
– Aasi on kuivan aavikon eläin eikä tykkää vedestä. Niillä ei ole pohjavillaa, joten ne kastuvat heti. Myös niiden kaviot ovat sellaiset, että ne imevät vettä kuin sienet. Niinpä ne seisovat sadepäivät katoksessa, ja niiden kaviot putsataan yötä vasten, jotta ne kuivuisivat mahdollisimman paljon, Mari Syvänen selvittää.
Hänen maatilalleen Onnistaipaleelle aasikaksikko tuli viettämään talviaan sattumalta muutama vuosi sitten. Ne eivät ole mitä tahansa aaseja, vaan Särkänniemen Koiramäestä tutut aasit, jotka ovat esiintyneet myös Einon ja Aapelin musiikkivideoilla. Ameliesta tulee televisiojulkkis viimeistään ensi joulukuussa, jolloin se on mukana Yleisradion joulukalenterissa.
– Aasien talvihoitopaikka oli muuttumassa, joten Särkänniemessä työskennellyt ystäväni ehdotti, josko ne muuttaisivat tänne meille talveksi, Syvänen taustoittaa.
Tuttu kuin toinen koti
Ne tulevat toiseen kotiinsa syksyisin ja lähtevät taas juuri ennen vappua takaisin Särkänniemeen. Välillä ne saattavat käydä työkeikoillaan talvellakin, mutta palaavat sitten takaisin lomailemaan.
Tai niin Syvänen ajattelee, että maalla Onnistaipaleella aasit saavat olla vähän kuin lomalla.
– Kesällä ne ovat ihasteltavina, käyvät kävelyillä huvipuistoalueella ja laiduntavat pieniä pätkiä Tornadon alla. Täällä ne pääsevät elämään lajityypillistä elämää, vähän kaivelemaan ja syömään vihreää. Niitä ei myöskään pakoteta mihinkään, eikä niitä ole opetettu kuolaimiin. Joillakin aaseilla ratsastetaan, mutta nämä ovat ihan olevia aaseja, Syvänen miettii.
Hän tietää, että hevoseläimille paikan vaihtaminen on joskus tosi raskasta, mutta ei näille aaseille.
– Ne ovat tottuneet siihen, että ne ovat talvet täällä lomalla. Kun ne tulevat syksyllä takaisin tänne, ne tietävät heti, että tämä on meidän toinen kotimme ja täällä me olemme olleetkin, Syvänen kuvailee.
Rauhallinen tutkiskelija ja talikoiden kähveltäjä
Ruskea Särkän Amelie on kuusivuotias varsa, joka on syntynyt Särkänniemessä. Sen tunnusmerkkinä on selässä oleva risti. Sen äiti Angelica eli tuttavallisemmin Alma puolestaan on 12-vuotias ulkomailta tullut. Valkoisessa värityksessä on tummia läiskiä.
Onnistaipaleella aasit asuvat ponien kanssa samassa laumassa. Keskenään äiti ja tytär ovat kuin paita ja peppu.
– Amelieta ei käytännössä ole ikinä vieroitettu. Ne asuvat samassa, isossa karsinassa ja ovat yötkin yhdessä, Mari Syvänen kertoo.
Luonteeltaan Alma-äiti kuuluu olevan rauhallisempi. Kun äiti tutkailee jotakin, saattaa Amelie touhottaa perässä paikalle kuin kysyen, mitä oikein teet.
– Alma on tosi sopuisa ja rauhallisempi kuin Amelie, mutta arempi. Se nauttii kun sitä hoitaa, eikä ole yhtään kujeellinen, Syvänen kuvailee.
Samaa hän ei voi sanoa Amelie-aasista.
– Amelie on hirmu leikkisä, puuhakas ja tosi kujeellinen. Se tykkää tutkia kaikkea ja leikkiä kaiken maailman ämpäreillä, eikä mitään voi jättää tarhaan, ellei halua, että tavarat päätyvät sen leikkeihin. Kun siivoan tarhaa, se tulee ottamaan talikot ja kaataa kottikärryt, Syvänen naurahtaa.
”Saisiko palvelua?”
Erityisesti Amelie ja Alma tykkäävät korvien rapsuttelusta. Syvänen kertoo, että halutessaan ne osaavat kuitenkin olla myös todella vaativia.
– Ne merkkaavat tarkasti kaiken, mitä lähistöllä tapahtuu. Ne kuulevat oven narahduksen, kun päästää kissan ulos yöllä tai kun otan lampolassa heinäpaalin käteen. Illalla ne huutavat, että saisiko sitä palvelua, olisi iltaruoka-aika, Syvänen kuvailee.
Aasit ovat myös ylväitä omassa pihapiirissään.
– Aika paljon ne vahtivat tietä ja ohikulkijoita. Varsinkin jos joku menee koiran kanssa, ne ovat sitä mieltä, että mitä te täällä teette. Aasit eivät tykkää koirista. Meidän omaan koiraamme ne ovat tottuneet, mutta ärsyyntyvät helposti siitäkin, Syvänen toteaa.
Hän näkee aasit tietyllä tapaa omistushaluisina ja kertoo, että Keski-Euroopassa aaseja käytetään lammaslaumojen suojelijana susia vastaan.
Huudon kyllä kuulee
Syvänen kertoo, että aasit tunnistavat myös perheen autot.
– Ne tietävät, kun olemme tulossa kotiin. Kerran aasien huuto alkoi jo, kun olin vasta asfalttitiellä tulossa, hän hämmästelee.
Aasien ääntelemistä Mari Syvänen todellakin kuvailee huutamiseksi.
– Se on todella kova ääni, joka oikein lyö tuolla tallissa. Aasien huutamisen myötä olen oppinut, että ääni todellakin liikkuu aaltoina, hän naurahtaa.
Jos aasien huuto tuottaa tulosta ja ne saavat ruokaa, on päivä ehtinyt iltaan ja tarjolla on pellavansiemenistä tehtyä puuroa kivennäisillä höystettynä.
– Siitä ne tykkäävät. Herkkuja ei kauheasti anneta, koska aasit ovat herkkiä lihomaan.
Aasit juovat vain kerran pari päivässä isomman määrän kerralla.
– Tämä on hyvä ominaisuus kuumissa maissa, joissa tehdään pitkää päivää.
Kuuntele videolta aasien ääninäyte. Videon on kuvannut Mari Syvänen.
Viisaita, mutta itsepäisiä ja kiireettömiä
Mitä ihmettä! Alma osaa esimerkiksi olla laatikossa ja Amelie nostaa ämpärin.
– Aasi on tosi viisas eläin, joka oppii herkästi. Näitä on eläintenkouluttaja Tuire Kaimio kouluttanutkin paljon.
Mistä sitten mahtaa tulla sanonta tyhmä kuin aasi?
– Aasit ovat aika itsepäisiä. Hevonen on paljon nöyrempi ja sitä on helpompi ohjata haluamaansa suuntaan, kun aasilla taas on ne omat mielipiteensä ja kiinnostuksensa. Aaseilla ei myöskään ole ikinä kiire mihinkään, eikä niitä saa hoputettua. Niille on aivan sama, vaikka olisi kiire töihin, jos ne katsovat aamulla, että sataa ja päättävät olla menemättä pihalle.
Rauhallisuudesta on etunsakin.
– Lapsetkin pystyvät touhuamaan näiden kanssa, koska vauhtia ei ole esimerkiksi niin paljon kuin hevosella. Lisäksi aaseilta puuttuu hevoseen verrattuna pakoreaktio. Ne eivät pelkää autoja eivätkä saa paniikkia samanlailla kuin hevoset.
Viikoittain aasit pääsevätkin kunnon kävelylenkille. Mari Syvänen ei ihmettele sitä, että aaseja käytetään kuormajuhtina, niin kestäviä ne ovat. Onnistaipaleella lenkki sen sijaan saattaa joskus jäädä lyhkäiseksi.
– Aasit kaipaavat ja tarvitsevat liikuntaa, mutta toisina päivinä mennään kaksi sataa metriä, toisina kaksi kilometriä. Alma ja Amelie ovat saaneet päättää.
Lomalla kun ovat.
