13-vuotiaat orivesiläiset Romeo Otabor ja Joel Jokinen ovat harrastaneet koripalloa Kangasalan Urheilijoissa noin vuoden ajan. Pojat kertovat päätyneensä harrastuksen pariin puhtaasti lajia kohtaan heränneen mielenkiinnon takia.
– Aloitettiin harrastaminen yhdessä, ja omalla kohdalla vaikutti se, että laji vain tuntui kivalta, Jokinen kuvailee.
Otabor puolestaan kertoo halun harrastaa kirkastuneen viime kesänä.
– Kavereiden kanssa olen pelannut aina kesäisin vähän, mutta viime kesänä aloin erityisemmin tykätä koripallosta, ja päätin, että haluan aloittaa harrastamisen seurajoukkueessa.
Otabor ja Jokinen eivät osaa täysin pukea sanoiksi, mikä koripallossa viehättää.
– Koripallo lajina on jotenkin eksoottinen. Siinä on se kori, Jokinen nauraa.
Otabor täydentää, että koripallopelissä myös tapahtuu muita lajeja enemmän ja nopeammin.
– Pelissä tulee paljon pisteitä verrattuna esimerkiksi lätkään ja jalkapalloon, joissa joukkueelle saattaa tulla pelissä ehkä vain kolme pistettä.
– Koripallo on siis hyvin nopeatempoista, Jokinen komppaa.
Katse oli käännettävä lähikuntiin
Otabor ja Jokinen ovat pelanneet Kangasalan joukkueessa noin vuoden ajan. Kangasalan Urheilijoiden koripallojoukkue on yhteistyöjoukkue YMCA Tampereen kanssa, ja se koostuu vuonna 2009 syntyneistä pojista.
– Meillä on ihan kiva porukka kasassa, kuvailee Jokinen.
– Ymmärtääkseni moni pelaajista on vasta hiljattain aloittaneet pelaamisen, Otabor lisää.
Koska Orivedellä ei ole omaa koripalloseuraa, joutuivat Otabor ja Jokinen pohtimaan, missä lajia voisi kätevimmin harrastaa.
Kangasalan Urheilijat valikoitui poikien joukkueeksi muun muassa sen läheisen sijainnin takia.
– Kangasala on lähellä, ja sinne pääsi halvalla. Oikeastaan lähin paikka, missä harrastaa, Otabor ja Jokinen summaavat.
Kangasalalainen joukkue pelaa läntisen alueen kakkosdivisioonan pelejä.
– Pelit ovat olleet haastavia, mutta tänä vuonna olemme kyllä yleensä voittaneet. Toki joitakin joukkueita vastaan on tullut myös tappioita, Otabor kertoo.
Joukkueen menestyksestä kertoo selkeästi myös juuri saavutettu aluefinaalien kultasija.
Tavoitteena pelata joskus ulkomailla
Otaborin ja Jokisen harjoittelutahti on kova: poikien joukkue harjoittelee neljästi viikossa, ja pelejäkin on kaudella keskimäärin kolmen viikon välein. Kesäisin pelejä ei kuitenkaan ole, vaan kaudet on jaoteltu syys- ja kevätkausiin.
– Kesällä pitäisi sitten tehdä omatoimista harjoittelua, vaikka jonkin verran joukkueen kanssakin pitäisi olla treenejä, Otabor tuumii.
– Ulos heittelemään koripalloa, ja parantamaan asioita, joissa ei ole kauhean hyvä, Jokinen kuvailee omatoimista harjoitteluaan.
Otaborilla puolestaan on kesälle oikea treeniohjelmakin.
– Joka päivä tulen kyllä palloa heittelemään joko liikuntahallille tai sitten pihalle ainakin kahdeksi tai kolmeksi tunniksi.
Sekä Otabor että Jokinen tavoittelevat pelaamista ulkomailla.
– Parhaimmillaanhan voisi päästä NBA:han, Jokinen pohtii.
Kitara ja kaverit vastapainoksi koripallolle
Otabor kertoo seuraavansa myös ammattilaiskoripalloa, lähinnä NBA-pelejä.
– Jos en pysty katsomaan pelejä livenä, seuraan ainakin niiden tuloksia. Välillä herään myös aikaisemmin, jotta pystyn katsomaan suoria lähetyksiä.
Suomen koripallomaajoukkueen eli Susijengin pelit eivät puolestaan herätä kummassakaan kovin suurta mielenkiintoa.
– Kyllä olen esimerkiksi Susijengin arvokisapelejä seurannut, mutta en kovin aktiivisesti, Otabor kuvailee.
Vapaa-ajallaan pojat pelailevat koripalloa keskenäänkin ja viettävät aikaa kavereidensa kanssa. Otabor käy myös kerran viikossa kitaratunneilla Orivedellä.
Nyt Otabor ja Jokinen ovat suunnanneet kesälomalle, jonka jälkeen vuorossa on kahdeksas luokka. Jatko Kangasalan joukkueessa tuntuu molemmista hyvältä, eikä ainakaan lopettaminen ole näköpiirissä.
Ja vaikka suurempia kesäsuunnitelmia pojilla ei ole, niin ainakin koripalloa kesäpäiviin on varmasti luvassa.
