Västilän kesäjuhlien vetonaulana olivat lasten urheilukisat ja lättykioski – juhlan päätteeksi oli tarjolla vielä teatteria

Västilän Voiman perinteiset kesäjuhlat vietettiin sunnuntaina jälleen kerran sateettomassa, tosin pilvisessä säässä.

Koska virallinen yleisömäärän laskija Hannu Lemmetty (evp. suntio) ei ollut paikalla, yleisömääräarvio elin noin 150 henkilöä perustuu järjestäjän käsitykseen.

Lue myös: Mummikin sai juosta, kun Västilän Voiman kesäjuhlassa ratkottiin yleisurheilumestaruuksia – perinteisen kesätapahtuman tuloilla seura maksaa muun muassa muutaman Voimantalon sähkölaskun

Kesäjuhlien vetonaulana piti edelleen pintansa lasten urheilukilpailut. Osallistujia niissä oli noin 30. Myös lättyjen myyntipiste sekä kenttälajeista ilmakivääri ja ekopistoolirasti kiinnostivat kävijöitä.

Myös uusi vetonaula Kylien kaiut –pienoisteatteriesitys kesäjuhlien päätteeksi veti Voiman salin lähes täyteen. Teatteriryhmä toi musiikin ja inspiroitujen esitysten avulla kaikuja edellisiltä esiintymispaikkakunniltaan muun muassa Rautalammilta Nesteen kyläparlamentista. Laulun muotoon ryhmä oli rakentanut esityksen yksityisen Kotiseutumuseon eli romuliiterin laajennuksesta.

Lue myös: Kylien kaiut Kallenautiossa – Mannerheimin käynti pihassa ja kilpajuoksijan putoilevat housut

Näiden ryhmän aiempien kylävierailukaikujen jälkeen tulikin paikallisen yleisön vuoro esittää omia muistelojaan, minkä jälkeen ryhmä esitti improvisoiden omat näkemyksensä näiden tarinoiden pohjalta.

Osa oli valmistautunut ennakolta

Seppo Knuuttila ja Martti Ahonen olivat valmistautuneet ennakolta näiden kerättyjen muisteloiden kertomiseen.

Niissä käsiteltiin muun muassa Pohjanmaalta kotoisin olleen rengin lannan luontia Syväjärven Kiviniemestä hämäläiselle tosi tasaiselle pellolle, mikä osoittautuikin sitten järven jääksi tai Kirkonkylän kansakoulun opettajan harmistus oppilaansa liian leveistä suksista, jotka opettaja sitten höyläsi omavaltaisesti kapeammiksi, että kilpahiihto sujuisi paremmin, ja jonka seurauksena oppilas sai kotona selkäsauna pilatuista suksista.

Myös Voimantalon historia 1970-luvulta sai osansa. Ränsistyneen, huonoon kuntoon menneen talon kunnostusinnon sai aikaan kylän vanhempien reaktiot sen jälkeen, kun silloin vielä runsaslukuinen kylän poikaviikarikarijoukko kivitti joka ainoan ikkunaruudun rikki luullen tekevänsä hyvän työn.

Lue myös: Lähtölaukaus Västilän maratonille pamahti lauantaina viimeisen kerran – osallistujia kahdella matkalla oli nyt lähes 50 ja katsojien joukossa myös eräs, joka oli ollut mukana ensimmäisellä maratonilla

Ikkunoiden kunnostamisesta, minkä poikien vanhemmat joutuivat maksamaan, alkoikin sitten Voimantalon ensimmäinen kunnostusaalto.

Näiden tarinoiden innoittamina muutama muukin yleisöstä uskaltautui muistelemaan. Osansa saivat erityisesti jämsäläisten ja längelmäkeläisten suhteet vanhaan aikaan, jolloin längelmäkeläisiä haukuttiin pitkätukkaisiksi ja sianlypsäjiksi. No, kyllä jämsäläisistä likoistakin liikkui piip-juttuja, jotka jääkööt tarkemmin tässä esittelemättä.

Myös sanottujen pitäjien myöhempi “rajariita” eli kunnan kahtia jaon vaiheet saivat osansa muisteloissa ja siten myös teatteriesityksen muodossa.

Jyrki Tuomaala