Tapasin viikonloppuna iäkkään miehen, joka oli yöpynyt metsässä edellisen yön ja aikoi yöpyä seuraavankin. Kaveri kertoi, että mies oli viettänyt viimeisen vuoden aikana sata yötä ulkona.
Kyselin, millaista se on ollut. Onko siihen jo tullut rutiini, vai vieläkö on hankaluuksia? Hän kuvaili, että jos ei ole kylmä niin sitten on kuuma – jokainen kerta on erilainen. Naureskeltiin, että joka kerta on siis erilaisia vaikeuksia. Mutta hän tarkoitti myös sitä, että jokainen yöpyminen on eri tavoin hieno ja kokemisen arvoinen.
Minulle metsässä yöpymisiä on kertynyt vain muutama elämäni aikana. Onneksi lyhyetkin metsäretket antavat rikkautta ja rauhaa. Luonnon keskellä asiat asettuvat mittasuhteisiinsa. On helpompi muistaa oma pienuus ja Jumalan suuruus.
Olen myös kokenut, että puut ovat myötätuntoisia. Ne kasvavat kärsivällisesti omalla paikallaan, johon ovat juurtuneet. Niillä on aikaa kuunnella ja niiden alta voi hakea suojaa.
Ikaalisissa olevan Metsäkestilän hiljaisuuden talon perustaja Marjatta Malmberg on kirjoittanut rukouksen, jota voi rukoilla puiden kanssa.
Rukous puiden kanssa
Jumala, Luojamme, Metsän kaikkien puiden kanssa
me ylistämme sinua tänään ja rukoilemme Elämän Hengen kosketusta:
Anna meille kuusen voimaa ja pysyvyyttä,
ilolla sitoutua tehtäviin, joita annat.
Anna meille haavan herkkyyttä kuulla,
minkä aika on juuri nyt, ja vastata elämällä kutsuusi.
Anna meille koivun keveyttä,
ettemme menetä toivoa tässä maailmassa
kaiken keskellä, mikä pelottaa.
Anna meille pihlajan rohkeutta
kantaa luomakuntasi pyhyyttä omassa kehossamme.
Anna meille männyn avarat näköalat
sinne, missä on vaikea nähdä toivon merkkejä.
Anna vaahteranlehtien väriloiston
herättää meissä iloa erilaisuudesta,
elämän koko kirjosta ja vuodenajoista.
Luoja, Jumalamme, Sinä olet Elämän Puu,
ja me olemme oksat.
Sinä olet maa, metsä ja taivas,
ja kutsut meitä kasvamaan sylissäsi.
Sinulle kaikki kiitos ja kunnia!
Luonnossa näkyy jo merkkejä alkavasta syksystä ja huomaan olevani surullinen. Kesä meni taas niin nopeasti. Lehtipuut valmistautuvat tulevaan varastoimalla lehtivihreän turvaan sisimpäänsä. Samalla ne paljastavat kirkkaat, lämpimät värinsä ja julistavat siten toivoa ja luottamusta: Kaikella on aikansa ja talven jälkeen tulee taas kevät.
Kaikkina vuodenaikoina loistaa hiljaista valoaan eräs puu. Se on ristinpuu. Se kertoo, ettei mikään voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Jeesuksessa, Vapahtajassa. Se kertoo anteeksiannosta, armosta ja Jumalan läsnäolosta tässä maailmassa.
Laura Tuhkanen-Jukkola
seurakuntapastori
Oriveden seurakunta
