Aluevaltuuston toimivalta kaventuu ja päätösvaltaa keskitetään – kirjoittaja ihmettelee, miten hyvinvointialueen päätöksenteossa on päädytty tilanteeseen, jossa valtuusto on kädetön

Aluevaltuustossa 14. elokuuta päätettiin palveluverkon kehittämisen periaateohjelmasta. Valtuutetut kritisoivat muun muassa päätöksenteon kiirettä, ohjelman sanamuotojen monitulkintaisuutta ja päätösvallan siirtämistä aluehallitukselle.

Ohjelma jäi ylätason käsitteiksi ja sitä voidaan tulkita miltei miten halutaan. Ryhmäkuri isoissa puolueissa piti ja kaikki muutosesitykset hylättiin.

Kristillisdemokraatit esitti muun muassa etukäteen tehtäviä vaikuttavuusselvityksiä, esimerkiksi miten päätökset vaikuttavat asukkaisiin. Jos jokin toimipiste lakkautetaan, sen uudelleen avaaminen on miltei mahdotonta. Työntekijät, laitteisto ja seinät ovat häipyneet. Myös asukkaat lähtevät, mikäli korvaavat palvelut eivät toimi.

Esitimme myös, että toimielinten eli valiokuntien ja jaostojen valmistelua ja palautetta on hyödynnettävä päätöksenteossa. Tällä hetkellä niillä ei ole päätösvaltaa, vaikka iso osa jäsenistä on sote-alan ammattilaisia.

Lisäksi päätettyjen linjausten myötä toimivaltaa luovutettiin pois aluevaltuustolta eikä valtuustolla ole tämän jälkeen käytännön oikeutta vaikuttaa palveluverkkoon.

Vain kaksi päivää sen jälkeen, kun palveluverkon periaatteista oli sovittu, olikin jo lista lakkautettavista terveysasemista ja vuodeosastoista aluevaltuutettujen luettavana lehdissä. Miten tällaiseen tilanteeseen on päädytty, että alueen korkein päättävä elin, valtuusto, on kädetön konkreettisten päätösten suhteen?

Ennen sote-uudistusta päätökset sosiaali- ja terveysasioista oli Pirkanmaan 23 kunnan valtuustoilla ja lautakunnilla. Uudistuksen myötä konkreettiset päätökset keskittyvät nyt hallituksen 13 jäsenelle. Entä kenen asiaa ajavat ne aluehallituksen jäsenet, jotka ovat myös oman kuntansa hallituksissa? Joten todellista päätösvaltaa käyttää vahvasti pienenevä piiri.

Tällä hetkellä aluehallituksen seitsemän jäsentä istuu myös kuntansa hallituksessa. Tämä lisää myös kokouskustannuksia, kun kaksoisroolissa olevat joutuvat jääväämään itsensä palveluverkon käsittelyn ajaksi.

Kd:n yksi tärkeimmistä arvoista on niin sanottu lähipäätösperiaate. Sen mukaan kansalaisia koskevat päätökset on tehtävä mahdollisimman lähellä heitä, joita ne koskevat. Vallankäyttöä pitää hajauttaa aina, kun se on mahdollista. Tämä lähipäätösperiaate oli aikoinaan suunnattu totalitaarisia järjestelmiä vastaan. Demokratiaa on puolustettava. Kansanedustajista 103 istuu kolmella päätöstasolla. Kun samat henkilöt päättävät kaikesta jokaisella tasolla, heikentää se politiikan läpinäkyvyyttä ja uskottavuutta.

Kohtuuttomalla kiireellä ei voi perustella sitä, että päätösvalta merkittävissä asioissa rajataan aluehallitukselle. Valtuutettujen tulisi myös tietää suunnitteilla olevista toimipisteiden lakkautuksista ennen kuin lukevat ne lehdistä.

Riitta Kuismanen

Aluevaltuutettu (kd)

Pirkkala

Leave a Comment