Kansainvälinen Ratsastajainliitto on vahvistanut, että kouluratsastuksen Euroopan mestaruuskilpailut ikäryhmille järjestetään elokuussa Unkarissa. Kisojen viimeisellä viikolla arvosteltavina ovat poniratsukot, mukana myös 16-vuotias Pinja Pohjosmäki Oriveden Toritusta poninsa Caramban kanssa.
Kuusivuotiaasta asti kilpailleelle ratsastajalle osallistuminen EM-kisoihin on unelmien täyttymys, sillä tämä on viimeinen vuosi, jolloin hän voi vielä kilpailla ponilla. Sitten on lähdettävä hakemaan oikeaa hevosta alle, sillä Pohjosmäki aikoo ilman muuta jatkaa harrastusta ja kilpailemista kouluratsastuksessa.
– Pinja on saanut pienestä asti ratsastaa aina sopivankokoisella ponilla, mikä on ollut hyvin tärkeää hänen kehittymiselleen, äiti Katriina Pohjosmäki sanoo.
Pinja tuntee myös hevosharrastuksen toisen puolen, rankan työn ja pitkät päivät, onhan hän työskennellyt koulun ohessa tallilla pikkutytöstä asti ja ottanut vastuuta omien hevosten hoidosta. Työtä riittää, sillä hevoset ruokitaan viisi kertaa päivässä, niillä harjoitellaan ja niitä koulutetaan päivittäin.
Lisäksi hän on ottanut tehtäväkseen äitinsä taustatuella yhden vieraan ponin ratsuttamisen eli ratsuksi opettamisen. Tullessaan Lukkosuon ratsutallille poni ei ollut koskaan pitänyt ratsastajaa selässään, nyt se aloitti toisen ratsutusjakson kesätauon jälkeen.
Ratsuttaminen aivan alkeista lähtien on Pinja Pohjosmäelle ollut opettavainen, kärsivällisyyttä vaativa prosessi, jossa hän on voinut hyödyntää pitkää kokemustaan hevosten kanssa.
Kouluratsastus on tuomarilaji, jossa osaaminen punnitaan
Kouluratsastuksen pariin Pinja Pohjosmäki päätyi vasta pudottuaan joitakin vuosia sitten hevosen selästä esteradalla, jolloin reisiluu katkesi kolmesta kohdasta. Paraneminen vei aikansa, mutta pelkoja ei siitä päähän jäänyt. Siitä huolimatta hän kokee, että kouluratsastus on enemmän hänen juttunsa.
Siinähän hevonen ja ratsastaja tekevät tietyt, ennalta määritellyt tehtävät, joiden puhtauden ja oikeaoppisuuden tuomarit arvostelevat. Suoritus kestää noin seitsemän minuuttia.
Ohjelmassa on eri askellajeja, liikkeitä, käännöksiä ja pysähdyksiä, joiden on tapahduttava täsmälleen oikeassa kohtaa kenttää. Kouluratsastus on parhaimmillaan ratsastajan ja hevosen saumatonta yhteistyötä, jossa voi koko ajan kehittyä. Juuri siksi se innostaakin.
Jos tie vie finaaliin, suoritetaan vielä kür-osio, jossa mukana on myös musiikki. Silloin liikkeet on sovitettava musiikkiin.
Vaikeusastetta nostaa se, että harjoituskenttä kotona on pituudeltaan 40 metriä, kun kilpailuissa suoritus tehdään 60-metrisessä aitauksessa. Pinja Pohjosmäen pitää siis käyttää pientä kenttää luovasti ohjelman osioiden suorittamiseen ja sovellettava asioita harjoitellessaan. Onneksi nuorella ratsastajalla on hyvä muisti ja hänelle jää helposti päähän tehtävien suoritusjärjestys.
Myös motivaatio on korkealla, ja tavoitteita kohti eteneminen tapahtunut määrätietoisesti. On silti huomionarvoista ja erittäin harvinaista, että maajoukkueeseen noustaan pienestä maaseututallista. Usein maajoukkueratsastajat ovat isoilta talleilta, joilla treeniolosuhteet ovat huomattavasti paremmat.
Vahvat näytöt toivat kutsun kisoihin
Paikka Suomen joukkueessa EM-kisoihin avautui aiempien näyttöjen, lähinnä kansallisten kisojen menestyksen perusteella. Niissä Pohjosmäet ovat kiertäneet jo vuosia ympäri maata. Se tarkoittaa aikaisia herätyksiä, pitkiä ajomatkoja ja kisoissa vietettyjä viikonloppuja. Vapaa-ajan ongelmia ei pääse syntymään.
Lisäksi tulevat valmennusjaksot, jotka yleensä pidetään Ypäjällä kahden–neljän päivän mittaisina. Katriina Pohjosmäki kehuu estoitta aluevalmentaja Anu Korppoota, jolla on ollut tärkeä rooli ratsukon taipaleella kohti kansainvälisiä kisoja. Ensimmäiset SM-kisatkin ovat vielä edessä EM-kilpailujen jälkeen syyskuussa. Ne ovat toinen tärkeä tavoite.
Ensin näytti siltä, että korona torpedoi koko viimeisen mahdollisen kilpailuvuoden poneilla. Onneksi valmennusjaksoja on ehtojen lieventyessä pystytty Ypäjällä taas järjestämään, ja EM-kisatkin päätettiin pitkän soutamisen ja huopaamisen jälkeen pitää Unkarissa, Budapestin liepeillä.
Kisamatka tuntui ensin tavoittamattomalta haaveelta
Kun kutsu kisoihin tuli, Katriina Pohjosmäki ajatteli ensin, ettei tavallisella yrittäjäperheellä kerta kaikkiaan ole varaa kisamatkaan halki Euroopan. Mutta puhuttuaan valmentajan ja tytön itsensä kanssa äiti tuli toisiin ajatuksiin ja päätti, että ne rahathan kaivetaan vaikka mistä. Tämä on tilaisuus, joka ei välttämättä koskaan toistu.
Pinja Pohjosmäki itse oli kesätöissä Hankkijalla. Äiti tekee kolmea työtä. Hän pitää ratsutallia, jolla on hoidossa muutama vieras hevonen, ja käy nyt kesällä kausitöissä paikallisessa Hankkijan myymälässä. Lisäksi Katriina Pohjosmäki leipoo tilauksesta kakkuja, sillä hän on entiseltä ammatiltaan kondiittori. Aiemmin hän piti myös ratsastustunteja ja -leirejä, mutta luopui tästä niiden sitovuuden takia.
Vapaina viikonloppuina Pohjosmäet toimivat tukiperheenä.
– Meillä käy hoitolapsia, jotka pitävät onneksi myös eläimistä, Katriina Pohjosmäki kertoo..
Perheen isä toimii rakennusalan yrittäjänä, ja veljelläkin on vanhempien tiivistä läsnäoloa ja kuljettamista vaativa motocross-harrastus.
– Kyllä minä välillä lähden pojankin mukaan kisoihin, vaikken siitä lajista mitään ymmärräkään, sanoo itsekin ratsastajana kilpaillut äiti, jonka lapsuudenkodissa ei kuitenkaan hevosia ollut, vaan ensimmäisen oman ratsunsa hän hankki vasta aikuisiällä.
Lasta ei pidä päästää itsekseen ”heppailemaan”
Katriina Pohjosmäki on aktiivisesti mukana lastensa harrastuksissa, eikä hän ole päästänyt Pinjaakaan aivan omin päin kenttää kiertämään, vaikka nuorella ratsastajalla onkin jo kosolti kokemusta. Niille vanhemmille, jotka kuvittelevat ratsastusharrastuksen hoituvan ilman vanhempien läsnäoloa, hän suositteleekin keppihevosta elävän ratsun sijaan.
Nuoren ratsastajan tulevaisuuden ammattihaaveena on eläinlääkäriksi opiskelu, mutta varasuunnitelmana hän pitää hevosenhoitajan työtä. Siitä hänellä on kotitallin ohella myös kansainvälistä kokemusta.
Viime kesänä hän työskenteli kaksi kuukautta hollantilaisella hevostallilla. Mukana reissussa oli myös Caramba, joten harjoitteluun ei tullut katkoa.
– Oppi siellä ainakin englantia ja näki vähän isomman tallin meininkiä, hän kertoo.
Katriina Pohjoismäki tietää, että suomalaiset ovat haluttuja työntekijöitä muidenkin maiden talleilla, sillä talvioloihin tottuneina he eivät pelkää kovaakaan työtä, jota tallihommat kuitenkin ovat.
Pinja Pohjoismäki pystyy harjoittelemaan pitkälle syksyyn kotitalon takana olevalla kentällä, sillä kumirouhe pitää sen sulana. Tarvittaessa pistetään hevonen kuljetusvaunuun ja ajetaan jollekin lähiseudun maneesille.
Hevosrekalla neljä yöpymistä matkalla Unkariin
Maajoukkueen hevoset kuljetetaan perille yhteisellä rekkakuljetuksella, jonka kyytiin myös Pinja Pohjosmäki lähtee hoitaakseen itse Carambaa. Hevosten hyvinvoinnin takaamiseksi matkan varrella on neljä yöpymistä eri talleilla.
Perässä paria päivää myöhemmin lähtee Katriina Pohjosmäki ystäväpariskunnan kanssa, mutta he ajavat matkan lähes yhtä soittoa.
– Caramba on kyllä tottunut matkustaja, eikä se ole moksiskaan kuljetuksista, Pohjosmäet kertovat.
Kun hevosta satuloidaan ja sille laitetaan varusteita päälle, Caramba on myös hyvin rauhallinen ja vaikuttaa innokkaalta päästessään harjoittelemaan.
Kolme vuotta sitten Pohjosmäkien talliin hankitusta Carambasta tiedettiin, että sillä on hyvät, ison hevosen kaltaiset liikkeet. Eläimen liikekieli on tietenkin arvostelulajissa tärkeä. Ruumiinrakenteeltaan tämä saksalainen ratsuponi on hyvin sopusuhtainen.
Osaa se kuitenkin olla melkoinen diivakin. Jos viereiseen karsinaan sattuu uusi naapuri, se pitää isoa ääntä, suorastaan kiljuu.
Ai mistä erottaa ponin ja hevosen? No säkäkorkeudesta. Ponin säkäkorkeus saa olla enintään 148 senttiä, sitä isommat ovat hevosia.
Kun Caramban ja Pinja Pohjoismären kilpailuyhteistyö tämän vuoden jälkeen pakosta päättyy, Pohjoismäet toivovat löytävänsä sille uuden perheen ja hyvän, nuoren ratsastajan kehittymään osaavan hevosen kanssa. Kouluratsastuksessa hevonen ja ratsastaja muodostavat tiiviin työparin, jossa molemmat tarvitsevat toisiaan suorituksen onnistumiseksi.
Sitä ennen Pinja pääsee kuitenkin vielä kokemaan Caramban kanssa ainutkertaisen elämyksen heidän kilpaillessaan Pilisjàszfalussa.
KOULURATSASTAJA
PINJA POHJOSMÄKI
- s. 2004 Kangasalla
- perhe (äiti, isä ja pikkuveli) asuu Oriveden Toritussa
- aloittaa syksyllä Oriveden lukion urheilulinjalla
- ratsastuksen aloitti alle kolmevuotiaana, nelivuotiaana ensimmäinen oma poni
- aloitti kilpailemisen kuusivuotiaana
- ponit vaihtuneet isompiin ratsastajan kasvaessa, nykyinen ratsu vuodesta 2017 saksalainen ratsuponi Caramba, kutsumanimeltään Cara
- kilpaillut kouluratsastuksessa poniluokissa kansallisella tasolla
- valittiin kaudelle 2018–19 poniratsastajien maajoukkueen valmennusrenkaaseen, johon siitä lähtien kuulunut
- maajoukkuetta valmentaa Kikko Kalliokoski, aluevalmentajana toimii Anu Korppoo ja kotona valmennuksesta huolehtii äiti Katriina Pohjosmäki
- Pinja Pohjosmäki ja Cara on valittu edustamaan Suomea kouluratsastuksen EM-kilpailuihin Unkariin, hänen ikäryhmänsä ratsastaa 25.–30. elokuuta
- EM-kisamatkaa voi seurata instagramista @pohjosmaki.dressage
- osallistuu EM-kilpailujen jälkeen Caramban kanssa vielä ainakin SM-kilpailuihin.
