Orivedellä apteekkarina syyskuun puolivälissä aloittanut Paula Kekki kertoo, että apteekki on näyttäytynyt hänelle tähän mennessä lähes pelkästään positiivisena.
Lue myös: Oriveden apteekin uuden apteekkarin nimi on selvillä
– Täällä tuntuu olevan hyvinkin osaava ja ihana henkilökunta. Asiakaspalvelussa en ole vielä kauheasti ollut, koska henkilökuntaa on sen verran hyvin täällä.
Kekki haluaa kuitenkin jatkossa olla asiakaspalvelussa mukana enemmän.
– Pitää tehdä aina myös asioita, joissa ei ole hyvä. Tällöin pystyy koko ajan kehittymään. En ole myöskään koskaan kokeillut, voiko apteekkari olla osallistumatta asiakaspalveluun ollenkaan. Tähän asti olen ollut sitä mieltä, että ei. Jos ei tiedä, mitä tuolla tapahtuu, ei täälläkään voi onnistua kovin hyvin, Kekki viittaa kädellään työhuoneestaan apteekin puolelle.
Tilat käyneet pieneksi
Kekki korostaa, ettei hän ole lähdössä heti muuttamaan apteekissa kaikkea, vaan haluaa katsoa rauhassa, miten hommat toimivat.
– Jos on jotain, mitä tarvitsee muuttaa, sitten muutetaan.
Kekki itse kokee, että Oriveden apteekin tilat ovat reilussa kymmenessä vuodessa käyneet pieniksi.
– Apteekki on kuitenkin siinä ajassa kasvanut paljon. Toisaalta mitään hirveää tungosta ei useinkaan ole, ja sijainti on hyvä, Kekki puntaroi ja sanoo seurailevansa tilannetta ja miettivänsä, voisiko toimintoja ehkä järjestellä toisin.
Mitä tapahtuu Korkeakosken sivuapteekille?
Korkeakosken sivuapteekki on osa Oriveden apteekkia. Kekki myöntää, että myös hänen ensireaktionsa oli, että siinä menee apteekkikin, jos Juupajoen terveysasema lakkautetaan.
– Mutta se voi ollakin aivan toisinpäin. Jos terveyskeskusta ei enää ole, tullaanko sitten pienten itsehoidettavien vaivojen kanssa ensin apteekkiin? Eivät apteekin ovet automaattisesti sulkeudu, jos naapurin ovet sulkeutuvat. Oikeastaan asiakkaat sen päättävät, jatkuuko apteekki siellä vai ei.
– Se, että kunnan kotihoito alkoi käyttää annosjakelupalveluja Mäntän kautta, oli aika kova isku, mutta ei se apteekkia siellä vielä ole tappanut. Jos tulee toinen tällainen isku, sitten se voi olla, että se on vähän liikaa.
Kotiinpaluu Suinulaan
Oriveden apteekin lisäksi Kekillä on vastuullaan myös Uudenkaupungin apteekki niin kauan kuin sinne valitaan uusi apteekkari. Kekki pyrkii olemaan paljolti Orivedellä, mutta Uudessakaupungissakin häntä ajoittain tarvitaan.
– Äiti käski, Kekki vastaa ytimekkäästi kysymykseen, miten hän päätyi Orivedelle.
Hän on miehensä ja kahden cairnterrierinsä kanssa asunut tähän asti Naantalin Rymättylässä. Sieltä hän teki kuuden vuoden keikan Posiolle, missä sijaitsi hänen ensimmäinen apteekkinsa. Sieltä kuitenkin haluttiin takaisin Varsinais-Suomeen, jolloin Kekki haki Uudenkaupungin ensimmäistä apteekkia ja sai sen.
– Ajatus oli, että seuraava apteekkini olisi myös Varsinais-Suomessa, mutta kaksi vuotta sitten isäni kuoli ja äiti jäi asumaan yksin omakotitaloon. Hän alkoi puhua, josko hakisin täältä apteekkia ja tulisimme asumaan kotitaloa Kangasalan Suinulaan. Miehen kanssa tätä mietittiin, että voisiko tämä tulla kysymykseen ja tulimme siihen tulokseen, että kyllä. Ja sitten tuli Oriveden apteekki avoimeksi.
Kekki kokeekin muuton seudulle jonkin sortin kotiinpaluuna.
– Olen viimeiset 30 vuotta sanonut, että en ole mistään kotoisin, mutta Suinulan kotiin minulla on pisimmät siteet, ja mummolani on ollut siellä aina.
Lääketeollisuustaustasta hyötyä
Oikeastaan äidillä on osuutta asiaan siinäkin, että Kekki päätyi apteekkialalle. Äiti nimittäin työskenteli lääkeyhtiössä palkanlaskijana, ja koska työntekijöiden lapset olivat etusijalla, meni Kekkikin kesätöihin pakkaamaan lääkkeitä ja valmistamaan perusvoiteita.
Lääkkeiden valmistus ja vaikuttavuus alkoivat kiehtoa, joten hän päätyi opiskelemaan proviisoriksi.
– Apteekkari minusta ei koskaan pitänyt tulla, ei edes siinä vaiheessa, kun lähdin opiskelemaan proviisoriksi.
Apteekkialan työpaikkojakaan hän ei valmistumisensa jälkeen edes katsellut, vaan hän työskenteli niin yliopistotutkijana kuin sittemmin parissa lääkefirmassa ennen kuin alkoi kaivata muutosta ja hakeutui Naantalin apteekkiin.
– Lääketeollisuustausta ei ole ollenkaan huono, kun tulee apteekkiin. Apteekissa on periaatteessa ihan samat toiminnot, mutta paljon pienemmässä mittakaavassa. Hyviä käytäntöjä voi siirtää noin vain. Nykyapteekeissa lääkevalmistusta on vähemmän, mutta sitäkin on.
Kekki kokee, että jollakin tapaa pitää aina mennä eteenpäin. Hänelle seuraava askel oli hakea apteekkia.
– Olen tyytyväinen apteekkariuteen: minulla on oikeus päättä asioista, joista ei voi päättää, jos toiselle tekee. Toisaalta myös vastuu on aika iso. Mutta nukun yöni hyvin, Kekki hymyilee.
