– Älkää vielä menkö! joutuu ohjaaja Sami Tankkala toppuuttelemaan.
Tämä huudahdus kuvailee osuvasti Rovastinkankaan koulun oppilaiden intoa kiertää Hiihtoliiton Lasten lumipäivien neljää rastipistettä. Parin tunnin aikana mäenlaskun lisäksi sukset jalassa harjoiteltiin tarkkuusheittoa, pelattiin suksipelejä ja taituroitiin skicross-radalla.
Hiihtämään innostaminen kaiken takana luonnollisesti olikin, ja Tankkalakin halusi vain muistuttaa yhdestä tärkeästä ohjeesta.
– Älkää pitäkö sauvoja edessä näin, vaan aina kainalossa taaksepäin, sillä muuten ne tökkäävät, hän näyttää.
Ja sitten vain laskemaan! Hirvittääkö yhtään?
– Ei! vastataan jonosta kuorossa.
– Komeita laskusuorituksia, kannustaa myös seremoniamestarina mikrofonin varressa häärinyt Oriveden Ponnistuksen hiihtojaoston puheenjohtaja Markus Hämäläinen.
Nyt uudella tavalla
Hiihtojaosto järjesti Lasten lumipäivät Hiihtomaassa neljännen kerran. Ohjeet rastipisteille tulevat Hiihtoliitosta.
Uutta oli se, että tapahtuma järjestettiin nyt koululaisille.
– Konsepti on normaalisti niin, että on päivätapahtuma koululaisille ja iltatapahtuma erikseen. Meillä on käytännössä ollut vain se iltatapahtuma, joka on pidetty viikonloppuna. Nyt teemme ensimmäistä kertaa konseptin mukaisesti, tosin meillä ei ole iltatapahtumaa, vaan pidämme silloin opettajille hiihtokoulutusta, Hämäläinen selvittää.
Hän kertoo, että perhetapahtumissa on käynyt noin sata lasta. Nyt tuo määrä tuplattiin, kun mukaan ilmoittautui yli 200 lasta Rovastinkankaan koulun lisäksi Kultavuoresta ja Eräjärveltä.
– Toivomme, että saisimme osallistettua tämän myötä lapsia vähän enemmän myös hiihtokouluun. Se on myös Hiihtoliiton ajatus, että seura pystyy markkinoimaan omaa toimintaansa tapahtuman avulla, Hämäläinen mainitsee.
Kaisa Sirén, tapahtuman vastaava hiihtojaoston puolelta, naurahtaa, että onhan järjestelyihin jokunen tunti kulunut. Nyt kaiken tehdyn työn kruunaa vielä pilvettömältä taivaalta paistava aurinko.
– Konsepti on selkeä ja siihen on hyvät ohjeet, mutta onhan siinä sitten viestinvaihtoa koulujen suuntaan ja sitten tietysti myös oman tiimin suuntaan. Kaikki ovat kuitenkin olleet hyvällä fiiliksellä messissä. Nyt on ollut tosi kiva katsoa, kun rastit ovat lähteneet pyörimään ja kaikki lapset touhuavat siellä. Tulee todeksi se, mitä on viime kesästä asti tehnyt.
Myös Hämäläinen kiittelee porukan sitoutumista.
– Täällä on vahvaa sitoutumista ja on otettu vapaapäivää töistä. Onhan tämä päiväaika hankala työssäkäyville, mutta lähdimme siitä, että haluamme tehdä tämän nyt eri tavalla.
Hauskaa sakkokierroksista huolimatta
Julia Oksala ja Helmi Löytynoja nakkelevat palloja tarkkuustauluun, ikään kuin ampumahiihtäjät konsanaan. Tämä on heille jo päivän kolmas rasti, mutta he eivät osaa sanoa, mikä on ollut kaikkein hauskin, koska kaikki on ollut heidän mielestään niin mukavaa.
Eikä sekään tunnu haittaavan, että välillä joutuu lähtemään sakkokierrokselle.
– Minulle tuli kolme kierrosta, Oksala laskee.
– Ja minulle kaksi, sanoo puolestaan Löytynoja.
Hän huikkaa hiihtävänsä paljon myös vapaa-ajallaan.
– Välillä joka päiväkin. Koulussakin olemme hiihtäneet.
Muutakin kuin viiden kilometrin lenkki
Päivän tarkoituksena on viestiä myös opettajille, että hiihtämistä voi opettaa monella tavalla.
– Hiihtäminen voi olla kaikkea muutakin kuin sitä, että lähdetään hakemaan tekniikkaa tuonne ladulle. Leikkien ja pelien myötä hiihdetään huomaamatta, harjoitellaan tasapainoa ja ollaan paljon yhdellä suksella, Hämäläinen huomauttaa.
Tämän allekirjoittaa myös Rovastinkankaan koulun 2A-luokan opettaja Anna Änäkkälä, joka on erittäin iloinen päästessään luokkansa kanssa osallistumaan tapahtumaan.
– Hiihto on ollut oma inhokkiaineeni, mutta nyt olen lasten kanssa huomannut, että se voi olla paljon muutakin kuin että kierretään jotain tiettyä rataa. Tosi hienoa, että pelillistetään näitä, koska tämä on paljon mukavampaa lapsille kuin että lähdetään hiihtämään viiden kilometrin lenkki, Änäkkälä sanoo.
Hän kertoo, että hän on ehtinyt käydä luokkansa kanssa tänä talvena kaksi kertaa luistelemassa ja kaksi kertaa hiihtämässä ennen lumipäiviä.
Kolmasluokkalaiselle Sebastian Salmiselle hiihto kuuluu maistuvan. Norsupalloa pelatessa on tullut ihan hiki.
– Tämä jalkapallon pelaaminen on ollut parasta. Mäenlaskukin oli kivaa. Laskin isosta mäestä jonkun kuusi kertaa enkä kaatunut kertaakaan, hän innostuu.
Vieressä taitoluistelua harrastava Mira Kapitonenko testailee jäältä tuttuja liikkeitä yksi suksi jalassaan. Näyttää onnistuvan niinkin.
