Oriveden valtuustossa taannoin kysyttiin, puhutaanko osallistavasta vai osallistuvasta budjetoinnista. Kertoessaan Juupajoesta Oriveden Sanomat käytti käsitettä osallistava budjetointi.
Kyllä oikea ilmaus on osallistuva. Siinä kunnan jäsenille annetaan tekemisen mahdollisuus eikä heitä ylhäältä päin osallisteta.
Osallistuva budjetointi on menetelmä, jossa kunnan asukkaat otetaan mukaan yhteisten verovarojen käyttöä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Menetelmässä olennainen osa on suunnittelu.
Aikanaan YK valitsi osallistuvan budjetoinnin yhdeksi maailman parhaista käytännöistä kuntien hallinnossa ja demokratian kehittämisessä.
Tutkimuksissa ja käytännön kokemuksissa sen on todettu parantavan demokratiaa lisätessään viranomaisten ja kansalaisten välistä vuorovaikutusta ja keskustelua. Sen on todettu lisäävän viranomaisvalmistelun avoimuutta ja rakentavan uudenlaista hallinnollista ja poliittista kulttuuria.
Osallistuvaa budjetointia toteutetaan eri maissa eri tavoin. Yhteisiä periaatteita on kuitenkin nähtävissä. Yksi niistä on, että se on vuosittaista jatkumoa eikä yksittäisiä määrärahoja koskeva tilaisuus. Se on osa kunnan vuosisuunnittelua, talousarviovalmistelua ja poliittista päätöksentekoa.
Ehdotuksia ja ideoita kootaan kuntalaisilta, niistä keskustellaan ja toteutettavat hankkeet valitaan. Kuntalaiset osallistuvat valintaan esimerkiksi äänestämällä, vaikka lopulliset rahoituspäätökset tehdäänkin valtuustoissa. Tärkeä osa osallistuvaa budjetointia on vielä toimenpiteiden seuranta.
Toiminnan periaatteista ja esimerkkejä maailmalla toteutetusta osallistuvasta budjetoinnista voi lukea esimerkiksi valtiovarainministeriön julkaisusta Alueellista demokratiaa? Siinä kuvataan myös lähidemokratian toimintamalleja Suomen kunnissa.
Reijo Kahelin
